*

KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Toriumista ja sähköautoista

Sain postia äänestäjältä, joka halusi kuulla mielipiteeni kahdesta asiasta:

1. Toriumin käyttö ydinvoimaloiden polttoaineena – Vihreät vastustavat (aivan syystä) nykyisenlaisia uraanikäyttöisiä ydinvoimaloita, mutta mitä mieltä olet toriumista?

Seuraan mielenkiinnolla kaikkien uusien päästöttömien energiamuotojen kehitystä. Toriumilla on polttoaineena uraaniin verrattuna merkittäviä etuja: Sen käytöstä syntyy sivutuotteena ydinaseisiin kelpaavaa plutoniumia paljon vähemmän kuin uraanista. Se ei säteile luonnossa, joten kaivostoiminnan riskit ovat pienemmät. Radioaktiivista jätettä syntyy vähemmän ja se on lyhytikäisempää. Lisäksi voimaloiden huoltaminen on helpompaa ja käyttöturvallisuus suurempi. Toriumia myös esiintyy luonnossa enemmän kuin uraania.

Toriumia ei voi kuitenkaan käyttää polttoaineena nykyisissä ydinvoimaloissa, joten sen laajempi käyttöönotto vaatisi mittavia investointeja. Toriumteknologia ei myöskään ole valmista tuotantokäyttöön vielä moneen vuoteen, joten siitä ei ole ratkaisuksi lyhyen aikavälin päästövähennystarpeeseen. (Lähteet: WikipediaGaia,Soininvaara.fi)

Päästöttömyyden ohella energian tuotantotapojen valinnassa painavat myös muut asiat, kuten vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun. Suomessa kannattaa suosia kotimaista teknologiaa, koska se edesauttaa yritystemme kasvua ja kansainvälistymistä ja työllistää paitsi teollisuutta, myös muun muassa suunnittelutoimistoja ja asennuspalveluyrityksiä.

Monialainen professorityöryhmä on laskenut, että kotimaiseen uusiutuvan energian teknologiaan ja energiaresursseihin panostamalla on mahdollista luoda 30.000 uutta työpaikkaa Suomeen muutamassa vuodessa. Samalla myös vaihtotase paranee, sillä nykyisin tuomme fossiilisia polttoaineita 8,5 miljardilla eurolla vuodessa.

US Geological Surveyn mukaan merkittävimmät toriumesiintymät ovat muualla kuin Suomessa, joten toriumvoiman kaupallinen käyttö edellyttäisi Suomessa sekä teknologian että polttoaineen tuontia.

On myös hyvä huomioida, että matalan rajakustannuksen uusiutuvan energian kapasiteetin lisääntyminen pohjoismaisen sähköpörssin alueella tulee jatkossa pitämään sähkön markkinahinnan alhaisena. Toriumvoimalan kaltainen suurinvestointi ei välttämättä ole taloudellisesti kannattava enää siinä vaiheessa, kun teknologia olisi kypsä markkinoille.

En siis jäisi odottelemaan toriumvoiman kaupallistumista, vaan panostaisin heti seuraavalla hallituskaudella merkittävästi kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Aloittaa voisi vaikkapa Helsingistä, jossa tehdään merkittäviä energiainvestointipäätöksiä vielä tänä vuonna.

 

2. Sähköautoilun edistäminen – miten mielestäsi tulisi tukea ja edistää sähkö- tai kaasuautoilua bensiinikäyttöisten autojen korvaajina?

Vihreiden vaaliohjelmassa on yhtenä teesinä “nollapäästöautoille nollavero”, joka on minusta hyvä lähtökohta. Autoveroa voisi porrastaa paljon nykyistä jyrkemmin autojen päästöjen mukaan. Se on ympäristön kannalta hyvä kannustin, mutta myös auttaa pienituloisia, jotka tyypillisesti ajavat pienemmillä autoilla.

Nykyisin, kun sähköntuotannosta vielä Suomessakin suuri osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, sähköautojen ympäristöystävällinen mielikuva perustuu osittain “sähkö tulee töpselistä” -ajatteluun. Sähköautojen kehittämistä kannattaa kuitenkin tukea, sillä mitä suuremmaksi liiketoiminnaksi sähköautojen valmistus kasvaa, sitä suuremmat taloudelliset kannusteet on kehittää entistä tehokkaampia akkuja.

Akkuteknologian kehitys on tärkeää paitsi liikenteen, myös uusiutuvan energiantuotannon kannalta. Mitä pikemmin löytyy toimiva ja taloudellisesti järkevä tapa varastoida sähköä, sitä helpompaa on lisätä energiantuotannossa aurinko- ja tuulivoiman osuutta.

Biokaasuautojen käyttöön voisi lisäksi kannustaa poistamalla tai ainakin merkittävästi alentamalla biokaasun valmisteveroa. Liikennebiokaasu.fi-sivuston mukaan biokaasun käyttö polttoaineena voi alentaa auton kasvihuonekaasupäästöjä yli 95 prosenttia, joten sen käyttöä kannattaisi edistää.

Biokaasun tuotanto luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia maatalousyrittäjille, joten sen edistäminen on sikälikin kannattavaa.

Jotta sähkö- ja kaasuautot yleistyisivät, tarvitaan myös riittävän kattava tankkaus- ja latausverkosto. Tankkaus-/latausverkoston sekä biokaasun tuotantokapasiteetin rakentamiseen voisi harkita investointitukea. Se loisi samalla markkinoita monille kotimaisille teknologiatoimittajille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Nollapäästöautoja ei ole olemassakaan,

eikä tule, kilometriä kohden tapahtuvat päästöt pienenevät mitä pidemmäksi elinkaari venytetään, mutta nollaa ne eivät koskaan saavuta, suomessa sähköntuotannon rakenne sallinee sähköauton teoreettisen alimman fossiilisen kulutuksen kahden kolmen litran huiteille,

hiilivaltaisessa maassa kuten Intiassa kulutus on tutkitusti 10 litran luokkaa, mikä on niin paljon, että sähköauto on ekoterrorismia.

Esim. ison bensiinikäyttöisen tila-auton vero on edelleen 100% luokkaa?, sähköauton vero on 5%, eikä tuossa jo ole porrastusta kerrakseen?

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Joo, auton ilmastovaikutukset alkavat tietenkin jo tehtaalla, kun auto valmistetaan, joten täysin päästötöntä liikennevälinettä ei näin mitattuna ole olemassakaan. Itse suosinkin mieluummin joukkoliikennettä, kun minulla kapungin keskustassa asuvana on siihen mahdollisuus. Kaikillahan valitettavasti ei ole, joten ympäristölle vähemmän haitallisten yksityisautojen asemaa kannattaa minusta edistää.

"Nollapäästöt" on toki aika kärjistävä markkinointitermi, jolla on katetta ainoastaan, jos katsotaan ihan kapeasti ainoastaan liikenteessäolon tilannetta. Sähköautostahan ei tuprua mitään ulos. Fossiilisia polttoaineita käyttävillä autoilla on ihan samat ilmastovaikutukset valmistusvaiheessa, ja lisäksi polttoaineen valmistus ja kuljetus aiheuttaa sekin päästöjä ja sitten on vielä liikenteessäolon aikaiset päästöt. Mutta kuten tuossa tekstissäni sanon ja kuten sinäkin aiheellisesti huomautat, sillä on tosi paljon väliä, millä tavalla se sähköauton käyttämä sähkö tuotetaan. Itse olenkin enemmän kiinnostunut biokaasusta, jota voi tuottaa kotimaisesti, joka sopii myös raskaan liikenteen käyttöön ja joka sopii tavalliseen bensa-autoon pienten muutostöiden jälkeen.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

En halua käyttää hypoteettissen uhkan epätermiä: ilmastovaikutus, puhun mieluummin todennettavissa olevista vaikutuksista ilmanlaatuun, vesistöön ja ympäristöön yleensäkin.

Eikös sähköauton valmistaminen niele noin tuplamäärän energiaa, kuin myös on ympäristövaikutus, tavalliseen autoon verraten,
tällöin sähköauton elinkaari pitäisi venyttää mahdollisimman pitkäksi, mutta akuston loppuun kuluminen ja hinta aika tehokkaasti estää sen.

akullahan on rajattu määrä lataussyklejä jonka se kestää,
siten esitetyt ehdotukset sähköautojen käytöstä sähköverkkoon syötettävän satunnaisvoiman tasaajina on kokonaisuutta ajatellen jokseenkin hölmö ajatus.

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Kannattaa lukea vaikka ydinfysiikan tohtorin Petrus Pennasen kirjoituksia aiheesta, niin moni sellainen asia selviää mikä on blokistille hämärän peitossa vielä tänään mm. se, että kannattaako puhua tuontipolttoaineesta ydinvoimaloiden suhteen, varsinkaan toriumvoimaloiden kohdalla. Ydinvoimalla voisimme vähentä tuontipolttoaineita kuten hiiltä, öljyä ja maakaaasua sekä lopettaa kokonaan satoja miljoonia maksava tuulivoima.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Mielenkiintoista, että juuri ydinvoiman puolustajat haukkuvat tuulivoimaa kalliiksi. Fennovoiman omistajista suurin osa on kunnallisia energiayhtiöitä, joten se jos mikä tulee nielemään veronmaksajien rahoja, jos joskus toteutuu. Myöskään Olkiluoto kolmonen ei ole ihan paras esimerkki hyvin onnistuneesta investoinnista (vaikka ne tappiot menevätkin enemmänkin yksityisen sektorin taskuista ja suurelta osin voimalatoimittajan katettaviksi).

Ydinvoiman kohdalla polttoaineen tuonnilla ei todella ole merkittävää kansantaloudellista vaikutusta, kuten totesit. Mutta myös voimalassa käytettävän teknologian alkuperällä on merkitystä. Ydinvoimalaa - oli polttoaineena sitten torium tai uraani - ei kotimaisella teknologialla rakenneta. Uusiutuvan energian teknologian toimittajia sen sijaan on Suomessa runsaasti. Kansantalouden kannalta on järkevämpää satsata kotimaiseen teknologiaan ja työhön.

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla hintataso on painunut sen verran alas, että sitten kun torium joskus tulevaisuudessa on valmis kaupalliseen käyttöön, toriumvoimalan rakentaminen vaatisi todella voimakasta julkista tukea ollakseen kannattava. Tämä pätee ihan kaikkiin energiamuotoihin. Meidän on päästävä fossiilisista eroon, ja tapahtui se miten tahansa, siihen tullaan tarvitsemaan julkista tukea. Minä laittaisin tukieurot mieluummin kotimaiseen teknologiaan.

Käyttäjän htoyri kuva
Hannu Töyri

Kiitos vastauksesta. Haluan sen verran tarkentaa, että en tarkoittanut sita, että tuulivoima on kallista rakentaa vaan sen ongelma ensisijaisesti se, että se on kannattamaton nykyisillä hinnoilla. Tanskassa on kotitalouksilla kaksinkertainen hinta Suomen hintoihin verrattuna. Ydinvoimala on kallis rakentaa mutta se on kannattava, koska se maksaa itsensä takaisin. En tiedä paljonko toriumvoimala tulisi maksamaan, mutta se on rahoitus kysymys ja toimiessaan se on kannattava ja rahoittajat saavat rahansa takaisin. Helsingin energia tuottaa voitoa tietääkseni n. 300 miljoonaa euroa hiilellä ja toriumvoimala on vielä kannattavampi ja eivät siis tarvitse julkista tukea.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Kotimainen proffa-ryhmä on ihan tuuli-ja aurinkolobbareita. Niillä on liki kaikilla kytkyjä alan teollisuuteen ja tukiaisiin.
30000 ihmisen palkkaaminen tekemään sama määrä sähköä, minkä Fenno tekee 500 duunarilla tekisi 60x palkkakustannuksen per tuotettu kilowatti. Aivan päätön idea.

Vihreiden inttäminen sähköyhtiöiden verorahoista on käsittämättömiä. Eikö osakeyhtiölaki ole yhtään tuttu?
Raha menee sijoituksena Fennovoimaan ja tulee takaisin sähkönä aikanaan. Ei se mitään tukea ole.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Tuo 30.000 työpaikkaa ei synny sillä, että palkataan 30.000 ihmistä polkemaan kuntopyörällä sähköä. Työpaikkojen lisäys syntyy siitä, että kotimaiset teknologia- ja suunnitteluyhtiöt saavat lisää tilauksia ja kotimaiset asentajat hoitavat voimaloiden pystytyksen. Kun teknologiayhtiöt saavat kotimaahan lisää hyviä referenssejä ja niistä positiivista kassavirtaa, niillä on paremmat mahdollisuudet viedä tuotteitaan myös ulkomaille. Hajautettu energiantuotanto tarjoaa myös maatalousyrittäjille hyvä mahdollisuuksia uuden, kannattavan liiketoiminnan kehittämiseen - polttoaineet löytyvät kotimetsästä, pelloilta ja navetasta. Tämä kaikki on kansantalouden kannalta paljon parempi kuin se, että ostetaan teknologia ulkomailta.

Fennovoiman mankala-hinnaksi on arvioitu 50 eur/MWh, eli osakkaat sitoutuvat ostamaan sähköä tuohon hintaan. Diili olisi edullinen, jos sopimushinta olisi markkinahintaan verrattuna alhainen, mutta pohjoismaisessa sähköpörssissä markkinahinta on jo pitkään keikkunut 30 eur/MWh tietämissä, joten kuntien energiayhtiöt hyvin todennäköisesti ottavat Fennovoima-investoinnistaan ihan kunnolla takkiin. Suurin osa alun perin mukana olleista liikeyrityksistähän onkin jo vetäytynyt projektista.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Ei tässä polkemisesta puhuttu, vaan uusiutuvasta.
Ainakin lobbari Lund puhui nimenomaan Fennon korvaamisesta 30000 työpaikalla uusiutuvissa.

Jos ajatusta jatkaa esittämääsi suuntaan, niin mietitäämpä vaikka Winwindiä ja Merventoa, jota massiivisista tukiaisista huolimatta kupsahtivat, kun kiinalaiset tekee halvemmalla.

Kukaan meistä ei tiedä tulevaisuuden hintaa. Parhaat arvaukset löytynevät ammattilaisilta, juurikin noilta sähköyhtiöiden tutkijoilta. Ainakin jos poliitikkoihin vertaa, niin asiantuntemus lienee hiukan paremmalla pohjalla.

Saattaa tulla takkiin, kuka tietää, mutta omasta liikevaihdostaan osakeyhtiöt keräävät tappionsa, ei tukiaisina kunnilta.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Varmasti Cleantech-asiantuntijana olet tarkasti tutustunut LENR-reaktioiden tutkimukseen, joka on avaamassa meille uuden energianlähteen.
Ja voimme luopua kauheista tuulimyllymetsistä.

Ruotsalaiset ovat Elforsk-laitoksensa voimin tutkimassa aihetta, ja hehän rahoittivatkin Rossin koelaitteiston raportoinnin tehneen professoriryhmän tutkimuksen. Joka osoitti energiantuottoa uudesta ydintasoisesta reaktiosta.

Reaktiosta, jonka Aleksander Parkhomov on vastikään toistanut.
http://www.e-catworld.com/2015/03/27/parkhomov-aga...

Ehkä parhaiten käsityksen aiheesta saa tutustumalla tämän sivuston uutisiin aiheen kehityksestä.

http://www.e-catworld.com/2015/03/29/discussion-of...

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Kuten torium, myös kylmäfuusio on ajatuksena mielenkiintoinen. Sen kaupallinen käyttö on kuitenkin vielä kauempana tulevaisuudessa kuin toriumin, ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen tarvitaan ratkaisuja ihan just nyt.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kiitos vastauksesta.

Oikeasti kylmäfuusio ei todellakaan enää ole hörhöjen hölmöilyä, vaan on jo käytännön toteutusasteella.

Toriumreaktorien kehittelyyn ja samoin ITER -kuumafuusiolaitokseen on kaadettu miljardeja, mutta tulokset eivät ole päätä huimanneet.

Oheisen linkin kuvista voi katsahtaa Andrea Rossin kehittelemää LENR- laitteistoa. Hän kertoo koeajavansa 1MW:n tehoista lämmityslaitetta, joka toimii hänen kehittämänsä LENR-toteutuksen avulla.
Vaatien sähkötehoa vain osan tuosta tuotosta.
Kuvia laitteistostaan on täällä:
http://andrea-rossi.com/1mw-plant/

Fossiilisten polttoaineiden korvaamisen tämänhetken ratkaisut eivät ainakaan tuuleen huutaen synny, aurinkovoimastakaan ei oikeasti ole meille pimeyden kulkijoille kaiken ratkaisuksi.

Siksi olemme pakotetut käyttämään fissiovoimaa kunnes joku saa poliitikot lopulta tajuamaan LENR-tutkimuksen tärkeyden, ja koko Suomemme saa siitä ja oheiskehityksestä potkua kaupankäyntiimme.

Tai sitten Venäjäkin rynnistää meistä ohi, koska tutkimus siellä on kiivasta:
http://www.e-catworld.com/2015/03/27/parkhomov-aga...

Tämä venäläisen professorin olohuoneessaan toteuttama LENR- toisinto on ollut alku lukuisille ilmiön toistokokeille, joita on tekeillä nyt ympäri maailmaa. Eikä vähimpänä MFMP:n tekeillä olevat toisinnot:
http://www.e-catworld.com/2015/03/29/mfmp-testing-...

Meillähän on kyllä jo yksi suomalainen patenttihakemus aiheesta, Etiam Oy:n Pekka Soininen on sellaisen jättänyt ja onpa saanut keksintösäätiön tukeakin patenttinsa kehittämiseen. Nyt toimii yksityisen rahoituksen turvin:
http://etiam.fi/

Ja muistathan Pekka Haaviston tapaamisen Briouin-firman edustajien kanssa, hekin ovat kehityksessä mukana:
http://www.lenrnews.eu/2014/11/ (muutama sivu alaspäin, siellä on oikein kuvakin)

Toivottavasti alan henkilönä voit tutustua LENR- ilmiöön edes pintapuolisesti, se vaan nyt poksahtaa käsiin, ja meidän olisi elintärkeää olla kehityksen kärjessä. Kuten huomataan tuosta Japanin esimerkistä, siellä jo panostetaan ilmiön hyödyntämiseen:
http://www.e-catworld.com/2015/03/30/cold-fusion-b...

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

https://m.facebook.com/cleanplanetglobal

Tuolta voi katsahtaa Japanin uuden energian hankkeisiin,
Jos cleantech oikeasti kiinnostaa.

Toimituksen poiminnat