*

KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Kolme signaalia, jotka ennustavat energiamarkkinoiden murrosta

Viimeisen viikon aikana on eri suunnilta kantautunut kolme signaalia, jotka enteilevät isoja murroksia energiamarkkinoille:

  1. Tesla aikoo vallata kuluttajamarkkinat kotiakuilla

  2. Suomessa veromuutos on lisännyt aurinkosähkön suosiota

  3. Puola lähtee panostamaan voimakkaasti aurinkosähköön

Teslan Powerwallista on jo kirjoitettu valtava määrä analyyseja, joista kiinnostavia ovat muun muassa Forbes-lehden pohdinta siitä, miten Teslan uutuustuote vaikuttaa ydinvoiman asemaan sekä Roope Mokan kirjoitus Powerwallin vaikutuksista energiamarkkinoiden bisnesmalleihin.

Yksi merkittävistä asioista Tesla-uutisessa on, että se osoittaa jälleen, miten teknologiavalmistajat uskovat energian kuluttajamarkkinoiden kehittymiseen ja toimivat aktiivisesti markkinoiden muokkaajina.

Kuluttajille suunnattuja energiantuotantovälineitä on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta Teslan varastointiratkaisu täydentää valikoimaa olennaisella tavalla. Jatkossa kuluttajille on yhä kannattavampaa toimia yhä enemmän - tai jopa kokonaan - irrallaan sähköverkosta.

Suomea koskeva uutinen puolestaan kertoo siitä, että uusiutuvan energian pientuotanto kiinnostaa suomalaiskuluttajia ihan tosissaan. Pieni muutos verotuskäytäntöihin, ja paneeleja on alkanut ilmestyä talojen katoille ihan uuteen tahtiin.

Kiinnostus pientuotantoon kertoo ainakin kahdesta asiasta: 1) suomalaiset haluavat ekologisemmin tuotettua sähköä kuin mitä markkinoilla on tarjolla, ja 2) suomalaiset ovat tyytymättömiä energiayhtiöiden toimintamalleihin.

Lämmityksen osaltahan kehitys oli varsin rajua, kun lämpöpumput tulivat markkinoille - yhtäkkiä kaukolämpöyhtiöiden tympeään monopolitoimintaan kyllästyneille sekä öljyä ekologisempaa lämmitysmuotoa etsiville kuluttajille oli tarjolla täysin varteenotettava vaihtoehto. Nykyisin lämpöpumput tuottavat Suomessa jo yhden Loviisan ydinreaktorin verran energiaa.

Uutinen Puolan markkinoilta oli ainakin itselleni suorastaan hätkähdyttävä. Puola on perinteisesti ollut Euroopan ilmastoänkyrä, joka on puolustanut hiilikaivosteollisuuttaan henkeen ja vereen. Kun tällainen maa käynnistää mittavan ohjelman aurinkosähkön edistämiseksi, voidaan puhua todellisesta läpimurrosta.

Mitä tämä kaikki sitten merkitsee Suomen energiapolitiikan ja energiamarkkinoiden kannalta?

Ensinnäkin kuluttajien kiinnostus on syytä ottaa tosissaan. Suomen energiajärjestelmä perustuu keskitettyyn omistamiseen ja suuriin yksiköihin, ja energiayhtiöiden ansaintamalleissa verkolla rahastamisella on merkittävä osa. Kun kuluttajat ottavat ohjat omiin käsiinsä ja ulkoistavat itsensä sähköverkosta sankoin joukoin, nykymallinen järjestelmä kriisiytyy.

Toisekseen Suomessa on viimeistään nyt pystyttävä irtautumaan ajattelusta, jonka mukaan uusiutuva energia on jotakin hippien hommaa, johon ei järkevästi toimivan yhteiskunnan tarvitse ottaa kantaa. Jos Puolan esimerkki ei herätä meitä toimimaan, jäämme auttamatta junasta, joka kiihdyttää jo vauhtiaan.

Nyt voimme vielä olla aktiivisesti muokkaamassa uusiutuvan energian markkinoita ja tukemassa kotimaisten innovaatioiden kehitystä sekä liiketoiminnan kasvua. Jos omaksumme perässähiihtäjän roolin, menetämme bisnesmahdollisuuksia ja joudumme tyytymään siihen, mitä muut tarjoavat.

Hallitusneuvottelujen kynnyksellä katseet tulee kääntää vahvasti energiapolitiikkaan. Tarvitsemme verotusta ja kannustinmekanismeja, jotka auttavat suomalaisia kuluttajia, teollisuutta ja energiayhtiöitä hallitusti omaksumaan hajautettuja, asiakaskeskeisiä toimintamalleja. Ne tulevat joka tapauksessa, ja on parempi olla muutoksen ajurina kuin jäädä sen jalkoihin.

Energiayhtiöitä on ohjattava uudistamaan palvelu- ja ansaintamallejaan. Tämä ei liene mahdoton tehtävä, koska alan oma etujärjestö Energiateollisuus ry on jo nostanut kissan pöydälle muun muassa kaukolämpöalan strategiassaan. Energiateollisuus visioi asiakaskeskeisiä palvelumalleja, joissa lämmön myynnin sijaan myydään esimerkiksi haluttua sisälämpötilaa. Tätä kohti tulee pyrkiä myös politiikan keinoin.

Se, mitä Suomen ei missään tapauksessa kannata tehdä, on omaksua Euroopan energiaänkyrän roolia - nyt, kun se paikka on Puolalta vapautumassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

On surullista huomata miten sivistyneiltä ja koulutetuilta vaikuttavat ihmiset uskovat yliampuvia mainoksia. Eikö heille ole opetettu edes fysiikan alkeita, arvostelukykyä tiettävästi peruskoulussa ei opeteta, tuskin muuallakaan.
Teslan akulla varastoitu sähkömäärä on kaksi kertaa kallimpaa kuin sata vuotta sitten keksityllä lyijyakulla!

Oletetaan että ydinvoimalan teho on 1000 MW, eli 1.000.000 kW.
Yhdessä tunnissa saadaan siis miljoona kWh. Sen sähkömäärän varastointiin tarvitaan 100.000 akkua joiden kapasiteetti on 1 kWh ja hinta 3000€.
Siis ydinvoimalan yhden tunnin sähkön varastointiin tarvittavien akkujen hinta olis 300 miljoonaa euroa. Kymmenen tunnin varastointiin akut maksaisivat 3 miljardia euroa.

Teslan akun parannus on kosmeettinen. Tarvitaan suunnattomasti parempia akkuja, liekö sellainen edes mahdollista fysikaallisesti?

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Kuten tuossa jo aiemmin totesin, menestyvään tuotteeseen tarvitaan paljon muutakin kuin teknologiaa - monesti itse asiassa teknologisesti paras vaihtoehto ei ole se menestynein. Esimerkiksi iPad ei ole käytettävyydeltään erityisen kummoinen, mutta niinpä niitä vain on myyty maailmanlaajuisesti hirveitä määriä ja samalla luotiin kokonaan uudenlainen tuotekategoria. Lyijyakkujen tuottajat eivät ole osanneet/halunneet tuotteistaa kuluttajien kannalta riittävän houkuttavia vaihtoehtoja. Teslan tuotelanseeraus on minusta kiinnostava juuri siksi, että se ei ole teknologiavetoinen vaan markkinavetoinen.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Onko siis mielestäsi järkevää sijoittaa tuotteisiin jotka eivät ole parasta mahdollista saatavilla olevaa teknologiaa? Se selittää varmasti että huonolla hyötysuhteella ja syöttötariffilla pitää propelleja pyörittää ja rakentaa varavoimaloita tuulettomien päivien varalle. Nyt tuntuu ettää mennään perse edellä puuhun kun siirrytään kannattavasta energiatuotannosta epämääräiseen, huonolla hyötysuhteella toimivaan järjestelmään vihreät dollarinkuvat silmissä kiiluen.

Miksi otit esille iPadin? Nokialla oli hallussaan vastaava tuote mutta yritys ei lähtenyt luomaan markkinoita. Tesla on lähtenyt liikkeelle ilmeisen huonolla ja kalliilla tuotteella ja odottaa että on ensimmäisenä markkinoilla jotka ovat ailahtelevat ja nauttivat muhkeita tukiaisia. Keneltä tukieurot otetaan pois verovaroista?

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #8

Selitetään nyt vielä kerran: tuotteen menestyksen kannalta teknologia on vain yksi osatekijä. Menestykseen tarvitaan myös otolliset markkinaolosuhteet, hyvä tuotteistus, toimivat jakelukanavat, tehokas markkinointiviestintä, asiakaskeskeinen palvelukonsepti jne. Teknologian tarvitsee olla riittävän hyvää, ei markkinoiden parasta.

Se, mikä energiantuotantomalli on kannattava, ei ole mikään fysiikan luonnonvakio, vaan riippuu markkinaolosuhteista. Pitkään markkinaolosuhteet ovat suosineet keskitettyä suurten tuotantolaitosten mallia, mutta nyt on koko ajan vahvistuvia signaaleja siitä, että tuo malli on tulossa tiensä päähän tai ainakin menettämässä merkittävästi kannattavuuttaan. Kuluttajat niin Suomessa kuin muuallakin ovat osoittaneet haluavansa uusiutuvaa energiaa, ja teknologian kehitys tekee siitä koko ajan kannattavampaa kuluttajille. Tämä on merkittävä muutos markkinaolosuhteissa, ja siihen on syytä reagoida.

iPad on varsin hyvä esimerkki siitä, miten uusi tuotekategoria avattiin. Ensimmäisenä markkinoille tullut laite nojasi vahvaan brändiin, loi markkinan ja herätti kiinnostuksen, mutta sen jälkeen on tullut teknisiltä ominaisuuksiltaan parempia, ja Apple itsekin on kehittänyt tuotekategoriaa eteenpäin muun muassa lanseeraamalla pienemmän tabletin. Näin voi olettaa myös kotiakkumarkkinoiden kehittyvän.

Tesla ei tietääkseni ole saanut penniäkään tukieuroja Suomesta. Uusi, nopeasti kasvava markkina luo mahdollisuuksia myös suomalaisille teknologiayrityksille. Täällä on todella paljon energiateknologian osaamista - valitettavasti sitten tosin huomattavasti vähemmän kuluttajamarkkinoiden osaamista.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta Vastaus kommenttiin #15

Koska mainostamasi teknologia on keskeneräistä ja tehotonta pitää ottaa käyttöön muut avut jotta tuote menisi kaupaksi. Muistuttaa minua menneestä ajasta jolloin devalvoinnilla kuitattiin yritysten surkea tuotekehitys. Oli helpompaa devalvoida kuin nostaa paperikoneen kierroksia. On helpompaa investoida muutama satanen kännykkään kuin useita tuhansia energialaitteisiin joilla voi pyrkiä eroon pahasta energiamonopolista.

Energiantuotannon pitää olla kannattavaa eikä sitä kannata markkinoinnilla tehdä kannattavaksi. Vilkaisemalla EROEI-taulukoita näkee mikä on kannattavinta energiantuotantoa. Vai onko energia uusi talousmuoto jossa tulevaisuudessa fysiikan vakiot ole voimassa. Joskus 15v. sitten internetin piti olla samanlainen utopia mutta kupla puhkesi. Vihreä kupla puhkeaa kanssa mutta emme tiedä koska. Moni piti Soneran UMTS-kauppoja tärkeimpänä esimerkkinä kun todellisuus on karannut haihattelijoiden käsistä.

Jos meillä suomessa pitäisi ratkaista energiantuottamisen tulevaisuus toivoisin sen olevan aurinkopaneelien sijan vaikka pienimuotoisten Torium-voimaloiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen laajalla skaalalla.

Käyttäjän TapioPitkranta kuva
Tapio Pitkäranta

Suomen sähköntuotannosta 74% oli hiilidioksidivapaata vuonna 2014. Puola on hiilidioksidipäästöjen mielessä Euroopan pahimpia gangstereita. Hiilidioksipäästöjen osalta Suomi on mallimaa esimerkiksi Tanskaan, Saksaan, Espanjaan ja Britanniaan verrattuna:

http://pitkaranta.blogspot.fi/2015/05/mallimaata-e...

Suomen tulee jatkaa omilla vahvuuksillaan. Biopohjaiset ratkaisut voisivat olla aihepiiri, jossa meillä olisi etua muihin nähden.

Tuotteistus ja tarinoiden kertominen (Tesla) on hyvä asia. Keskustelun mittasuhteet on kuitenkin hyvä säilyttää.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Olen samaa mieltä, että bioenergiaan kannattaa Suomessa panostaa - etenkin bioetanoliin ja biokaasuun, joihin löytyy runsain mitoin raaka-ainetta metsistä ja maatiloilta. Ne eivät kuitenkaan ole tavallisen kaupunkikuluttajan asumisen energiatarpeisiin sellaisenaan soveltuvia muutoin kuin jos kuntien energiayhtiöt alkavat panostaa niihin. Meillä on nyt jo aikamoinen määrä omakotiasujia (ja myös kokonaisia taloyhtiöitä), jotka haluavat nyt heti ekologisempaa sähköä ja lämpöä, ja joille on koko ajan halpenevia ratkaisuja tarjolla. Energiayhtiöt ovat olleet turhan hitaita reagoimaan uusiutuvan energian kasvavaan kuluttajakysyntään ja lisäksi ovat hinnoitelleet verkon käytön tavalla, jota moni kuluttaja pitää epäreiluna ja kalliina. Nyt kuluttajille on tarjolla muita vaihtoehtoja, ja kuluttajat myös tarttuvat niihin.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Tällaista muutosta on jo odotettu, sillä jos aiomme saada aikaan hintojen alennuksia ilman, että leikkaamme ostovoimaa ja palkkoja, on pakko ymmärtää, mistä hinta muodostuu? Nyt maksamme energiansiirtoveroa, +alv 24% ja samaan aikaan tuotanto tarvitsee energiaa ja kasvattaa kuluja. Samoin käy kotitalouksissa ja sielläkin eniten maksavat he, joilla ei ole rahaa tehdä lämpöinvestointeja ja laittaa uusinta mahdollista säästö ohjelmaa käyttöönsä työttömyyden tai varattomuuden vuoksi.

Kun kuitenkin jokaisen on elettävä ja ostettava energiaa. Myös yritykset tarvitsevat energiansa, saadakseen tuloksia.
Olisikin äärimmäisen tärkeää vaikuttaa näihin kuluihin alentavasti, jotta yrityksiin jäisi tulosta ja kasvulle varaa, sekä kotitalouksille ostovoimaa.

Nyt kun kuulee keskusteluja yritysten tuoton laskusta, kuulee aina ensimmäisenä sen, että palkkoja pitäisi laskea, ne ovat liian korkeat.
Keskiansioita ja pienemmät ansiomme ei ole edes riittäviä, ellei saada kuluja alas. Näitä nyt rasittaa liian suuret kulut alv, verotus, netti, puhelinkulut, tiedon saanti jne...sekä liian korkeat asumisen menot.
Juuri näillä uusilla toimilla voitaisiin saada alemmaksi oikeasti asumisen ja yrittämisen todellisia kuluja. Tämä puolestaan auttaisi kasvua.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Juuri näin. Nykyisessä energiantuotantomallissa rahastetaan varsin voimakkaasti verkon käyttöä, joten ei ole mikään ihme, että kuluttajat ovat kiinnostuneita vaihtoehtoisista malleista. Lisäksi suomalaiset energiayhtiöt ovat olleet liian hitaita reagoimaan kuluttajien kiinnostukseen uusiutuvia kohtaan. Vielä pari vuotta sitten ei ollut mahdollista ostaa kunnallisilta energiayhtiöiltä kokonaan uusiutuvilla tuotettua sähköä.

Nyt kaivattaisiin poliittisia toimenpiteitä, joilla varmistettaisiin, a) ettei siirtymä kohti hajautettua pientuotantoa tapahtu hallitsemattomasti ja aiheuta kaaosta energiamarkkinoilla ja b) että uusiutuvan energian käyttöönotto on sekä kuluttajille että teollisuudelle taloudellisesti kannattavaa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Mihinkä luulet verkkorahastuksen rahojen menevän ? Olisiko sillä mitään tekemistä esimerkiksi suomalaisen sähköverkoston vikasietoisuuden kehittämisessä. Esimerkiksi sillä, että ilmajohtoja kaivetaan koko ajan maan sisään ja näin lisätään sähkön toimituksen varmuutta kuluttajille mm. myrskyjen aikana. Aurinkopaneeleilla kun ei omakotitalon sähköhellaa, pakastimia ja jääkaappeja tai maatalon lypsykoneautomaatti-järjestelmiä pystytä pitämään sähköistettynä.

Sinänsähän olisi hyvä, jos omakotitalojen omistajat sekä maatilat hankkisivat dieselkäyttöisiä generaattoreita varavoimaksi. Tätä tulisi mielestäni valtiovallan tukea, jos halutaan lisätä poikkeustilan sähkövarmuutta. Maatiloillahan riittää, kun hankitaan traktorin perään voiman ulosottoon liitettävä generaattori.

Toisaalta omakotitalojen puulämmityksen uhkana häilyy joidenkin piirien systemaattinen kampanja puulämmityksen hiukkaspäästöjen hengenvaarallisuudesta. Puulämmitys on eräs tärkeä ja ekologinen varautumiskeino sähkökatkoksiin Suomen kylmien talvikuukausien aikana erityisesti haja-asutusalueilla, joissa sähkö tulee jatkossakin kulkemaan ilmajohtojen kautta.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #57

Kyllä verkkohinnoittelu on selkeästi myös keino pyrkiä rajoittamaan aitoa kilpailua sähköntoimittajien kesken. Kun verkkomaksu muodostaa sähkölaskusta puolet tai enemmänkin, on sähköntoimittajien kilpailuttaminen kuluttajan kannalta kustannusmielessä melko hyödytöntä. Samalla se myös syö energiatehokkuustoimien kannattavuutta.

Haja-asutusalueilla ns. tiettömien taipaleiden päässä energiaomavaraisuuden edistäminen olisi tod näk hyvä juttu niin asukkaille itselleen kuin energiayhtiöillekin, joille verkkojen vetäminen ja ylläpitäminen kaukaisimpiin torppiin ei ole erityisen hyvä bisnes. Bioenergiantuotannosta saataisiin monelle maaseutuyrittäjälle hyvää liiketoimintaa, jossa voisi hyödyntää omalta tilalta syntyviä sivuvirtoja, kuten olkea ja elukanlantaa. Samalla suomalaiset biokattilavalmistajat saisivat lisää referenssejä ja kassavirtaa kotimaasta, jolloin kansainvälistyminenkin on helpompaa.

Uusiutuva energiahan on valtavan paljon muutakin kuin aurinkopaneeleja. Ne sopivat tiettyyn käyttöön ja toimivat yhtenä osana tuotantoekosysteemiä, mutta Suomen oloissa tarvitaan monipuolisempaa ratkaisua.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Näin uskon Kaisa tapahtuvankin nyt, kun uusi hallitus pääsee aloittamaan. Nykyisin energia on pitkälle pörssivetoista, jolloin voittoja kerätään myös ylikansallisille toimijoille. Kun kaikki hakee maksimivoittoa, se aiheuttaa liian korkeat hinnat ja estää samalla kasvua, niin kotimarkkinoilla, kuin yrityksissäkin.
Yrittäjä saa kuitenkin vähentää kulunsa tuloksesta ja maksaa voitosta veronsa, mutta sitä pienempi on maksettavan veronkin määrä, mitä suuremmat ovat vähennykset tuloksesta, joita myös energiakulut edustaa.. Yksityisellä kuluttajalla jää sitä vähemmän hankintaan ja kulutukseen , sekä kasvuun, mitä suuremmat laskut ovat perustarvikkeissa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Mitä väliä tuotteistuksella on, kun ei tällä ole juurikaan mitään merkitystä kasvihuonepäästöihin. Vanhaa akkutekniikkaa, sisällä monta Panasonicin NCA18650 "patteria", joissa on harvinaisia metalleja, kuten Kobolttia ja Antimonia.
Lisänä vanhaan akkutekniikkaan on ajastinohjelmisto ja hieno muovikuori, ei mitään muuta. Vastaavia on saanut jo pitkään, esim. Panasonicin SSC systeemi.

Teslan(Panasonicin) hintaan ei kuulu invertteriä, joten se pitää edelleen hankkia erikseen.

Suomessa ihan älytön kapine, 350€ kWh. Sähkön hinta on nyt 10c/kWh. Jos saat paneelit, asennuksen ja inverterin ilmaiseksi ja oletetaan 100% hyöty säilytyksestä(oikea lienee noin 90%), niin akku maksaa itsensä 3500 lataus-syklin jälkeen. Suomessa on aurinkoisia päiviä 150, jolloin saat ladattua, niin kuoletusaika on joku 25 vuotta.
Jos taas haluat laskea sähkön hintaasi, niin 2c/kWh erolla lataus-syklejä pitää olla 15000-20000.

Mökille varmaan ihan kiva vekoitin, mutta miksikään tekniikan riemuvoitoksi tuota ei saa. Lisäksi panelien määrääkin katolla joutuu lisäämään, jotta päivällä riittää virtaa yhtäaikaiseen kulutukseen ja lataukseen.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

No eihän tuolla akulla itsessään varmaan olekaan merkitystä kasvihuonepäästöihin. Mutta sillä on, kun kuluttajat innostuvat investoimaan uusiutuvan energian pientuotantoon. Kuluttajaystävällinen varastointiratkaisu on olennainen osa pakettia - etenkin Suomessa, kun täällä ylijäämäsähkön myyminen verkkoon ei ole kannattavaa.

Sillä on myös iso merkitys, jos kuluttajat alkavat tehdä sankoin joukoin omia ratkaisujaan ja siirtyvät pois verkosta. Poliitikkojen tehtävä on huolehtia siitä, että sähkömarkkinat toimivat, ja nyt on merkkejä ilmassa, että nykyinen malli, jossa energiayhtiöt rahastavat aika roisisti verkon käytöllä, saa merkittävän haastajan kuluttajien omasta tuotannosta.

On myös hyvä huomata, että kuluttajien energiaratkaisuissa ei ole tähänkään asti painanut pelkkä hinta tai energiatehokkuus. Aurinkopaneelien hinnat ovat vasta hiljattain painuneet niin alas, että niiden asentaminen on taloudellisesti kannattavaa, mutta silti niitä on otettu käyttöön jo vuosikaudet - ei siksi, että se olisi ollut taloudellisesti kannattavaa, vaan siksi, että monelle kuluttajalle ympäristöystävällisyys on vielä tärkeämpää.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Eihän nyt uusiutuviin investointi saa olla se itseisarvo, vaan ympäristöystävällisyys.
Ilmastonmuutoksessa se tulos on paljon tärkeämpi kuin se keino. Se nyt pitää olla selvä jokaiselle näitä asioita miettivälle.

Teslalla ei pääse pois verkosta Suomessa. Talvea ja pitkiä pilvisiä aikoja tuolla ei selviä.

Aurinkopaneelien asennus ei vieläkään ole kannattavaa. Suvilahdestakin pyydetään 4x hintaa normaaliin verrattuna. Ja se on teollinen ja uusi installaatio.

Politiikkojen tehtävä ei ole ohjata ihmisiä johonkin tiettyyn tekniikkaan, vaan pitää huoli, että päästöt laskee reaalisti ja tehokkaasti. Tekniikka ei ole se itseisarvo edelleenkään.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

".....jossa energiayhtiöt rahastavat aika roisisti verkon käytöllä, saa merkittävän haastajan kuluttajien omasta tuotannosta."

Vaikka kuluttajilla olisikin omaa sähköntuotantoa, niin ei ole mahdollista, että laajoin joukoin voitasiin välttyä verkkojen rakentamisen kasvavista kustannuksista. Ilman sähköverkkoja ei pärjätä.

Jostakin ne miljardit verkkoihin on otettava. Ne otetaan sähkön kuluttajilta tai sitten veroina. Vapaamatkustajia ei voi olla.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #32

No juurikin niin. Siksi energiayhtiöiden kannattaisi hioa palvelu- ja hinnoittelumallejaan kilpailukykyisemmiksi. Kuluttajat äänestävät jaloillaan, jos vain vaihtoehtoja on tarjolla, ja nythän niitä alkaa olla tarjolla.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Uskooko joku vielä hiilidioksidihömppään?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Hämmentävää kyllä, mutta ainakin minä pidän kokonaisen tieteenhaaran ehdotonta valtavirtaa uskottavampana tietolähteenä kuin näitä maallikkovänkääjiä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eiköhän tämänkin vänkäämisen oikea laita selkiä sadan vuoden sisällä. Silloin meiltä kummaltakaan ei voi enää vaatia mitään ja haudalle kusijoista ei tarvitse ottaa nokkiinsa. Hiilidioksidi ei ole paha asia näillä alle 2000 ppm eli 2‰ pitoisuuksilla, se on koettu ennenkin. Olisin huolestuneempi esim. yleisestä saastumisesta, vihreän luonnon määrästä ja laadusta eli ruuasta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Muutos on tosiaankin tapahtumassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä muistaa, että mm luonnonolosuhteet vaikuttavat siihen mitkä ratkaisut ovat mielekkäitä paikallisesti ja mitkä eivät. Itse en esimerkiksi pidä tuota Teslan ilmoitusta kovinkaan merkittävänä suomalaisessa uusiutuvien käytössä, sillä akkuteknologia ei ole olosuhteissamme sopiva tapa ratkaista uusiutuvien ongelmia, josta aurinkoenergian osalta keskeisin on Suomen talvi. Teslan uutinen voi sitten olla hyväkin uutinen päiväntasaajan tuntumassa oleviin maihin joissa energian kulutus ja auringon paistamien kohtaavat kokolailla toisin kuin Suomessa. Lisäksi tosiaan tuo kustannustekijä on kotoisella sähkönhinnalla iso lisärasitus.

Sen sijaan akkuteknologian halventuminen, mikä oli Teslan uutisessa kyseessä saattaa olla merkittävämpää sähköautojen suhteen. Mökit ovat sitten oma lukunsa.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Hyviä pointteja, kiitos! Vaikka Teslan tuote ei sinällään ole Suomen markkinoille paras mahdollinen, sen lanseeraaminen kertoo kuitenkin siitä, että pienenergiatuotannon kuluttajakysynnän arvioidaan kasvavan. Tähän nimenomaan energiayhtiöiden on syytä reagoida, koska jos Teslan akku ei vielä keikuta venettä Suomessa, sen jälkeen tulee seuraava tuote ja sitä seuraava.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

En ymmärrä mitä uutta tässä on? Mitään muutosta ei ole tietääkseni tapahtumassa. Minulla on ollut mökilläni aurinkopaneelit ja pari lyijyakkua jo pian 20 vuotta.

Ja suosittelen kaikille muillekin mökeille. Mutta hommatkaa rinnalle kuitenkin fossiilista polttoainetta käyttävä pieni generaattori, jos meinaatte mökillä pitempään asua ja iltasella jotain touhuilla.

Vakituiseen asumiseen aurinkopaneeleista ei ole.

Ja mitään sen enempiä tartvitse noista paneeleista höpistä. Jokainen halukas vain hankkimaan sellaiset. Hopi,hopi.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Juuh, minunkin sukulaisteni mökillä on paneelit ja lyijyakut -yhdistelmä toiminut jo iät ja ajat. Sen pykääminen kuitenkin vaati yhden sähkövoimatekniikan lisensiaatin ja yhden fysiikan tohtorin työpanoksen. Perusmökkiläinen saattaa kaivata hieman helpommin toteutettavaa ratkaisua. Teslan oivalluksena on ottaa olemassaoleva tekniikka ja brändätä siitä magee tuote.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Järjetön, tai rahoistaan piittaamaton on se ihminen joka tuon häristimen ostaa, siis sehän on akku, hemmetisti ylihintainen AKKU.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

No niinhän se on. Mutta kun ihmiset ostavat kaikenlaista höpöä siksi, että siinä on magee brändi. Ei viiden tuhannen euron käsilaukussakaan mitään järkeä ole, mutta kaupaksi menevät silti.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Paitsi ettei valtio budjetoi joka vuosi kahtasataa miljoonaa kansan höpöpuutoksen tyydyttämiseen!

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kuten sanottu, senkun aurinkopaneelifirmat brändäävät minkä jaksavat, mutte ei verovaroilla eikä lainsäädännöllä. Eihän viiden tonnin käsilaukkujenkaan myyntiä varten ole laadittu kasilaukkulaika ja asetuksia.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #59

No kuka tässä on ehdottanutkaan verovaroja ja lainsäädäntöä aurinkopaneelifirmojen brändäykseen? Rautalangasta: Kuluttajakysyntä uusiutuvan energian pientuotannolle kasvaa koko ajan. Kaupunkialueilla on järkevämpää, että energia ostetaan verkosta, koska infra on jo valmiiksi olemassa, ja sen ylläpito maksaa. Energiayhtiöiden pitää siis tarjota kaupungeissa kuluttajille sellaisia palveluja, etteivät kuluttajat rynni sankoin joukoin verkosta ulos. Lainsäädännöllä tätä voidaan edesauttaa.

Tesla maksaa varmasti jatkossakin brändäyskulunsa itse - niillähän on jo Powerwallin koko tuotantokapasiteetti myyty pitkälle ensi vuoteen.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Viiden tonnin käsilaukun ymmärtää täysin jos se on pikkuraha, kun hinnalla ei siis ole väliä, mutta että energiapuolellekin, tai no onhan liikennebiopolttoainekin brändi, poliittisten päättäjien lobbaama mielikuva ympäristön ja energian säästämisestä vaikka käytännössä ei tapahdu kumpaakaan, mieluummin päinvastoin.

Nojoo, minä "epä"ihmisenä olen lähinnä hämmentynyt brändäämisen tehosta kun itse en korvaani lotkauta moiselle koska brändistä on naurettavan helppoa nähdä läpi ja teho lieneekin siinä,
että ihmiset haluavat maksaa mielikuvista minäkuvansa luomiseksi, vaikkakin valheellisen.

itse haluan vain mahdollisimman käytännöllisen tuotteen, on toki mukavaa jos muotoiluosaston heebo on ollut jotenkin hereillä, mutta en mistään hinnasta huolisi markkinointiosaston luomia mielikuvia,

yrittäjänä ärsyttää suunnattomasti se, että asiakaskäyntiautokin pitäisi valita sen mukaan mitä brändiä se edustaa.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tärkeä asia on myös se, mitä on tapahtunut esimerkiksi Saksassa. Aurinkopaneeliharrastus on ainoastaan rikkaiden harrastus. Ei tavallisilla kaupunkilaisilla ole mahdollisuutta asentaa katoilleen aurinkopaneeleita eikä rahaa investoida. Saksan aurinkopaneelit ovat enimmäkseen yli 100 000 € investointeja.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Niin, yksi ihan validi huolenaihe minusta on se, että energiamarkkinoille syntyy hyvin toimeentulevien omakotiasukkaiden omatuotantoleiri ja ne, joilla ei ole varaa omakotitaloon ja/tai omiin energiainvestointeihin, jäävät ylläpitämään rapistuvaa ja kallistuvaa verkkoinfraa.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Edessä on taantuminen sadan vuoden takaiselle ajalle jolloin suurin osa kotitalouden käyttämästä työpanoksesta kului oman energian kulutuksen turvaamiseen. Selitätkö miksi olet vaatimassa taantumista? Eikö kyse olekaan edistymisestä?

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #52

Öö, miten niin olen vaatimassa taantumista? Onko se taantumista, että olen huolissani verkossa jaettavan energian tulevaisuudesta?

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta Vastaus kommenttiin #73

Miksi olet huolissasi? Luulin että tahdot kansalaisia vapaaksi pahan monopolienergian ikeestä ja toivotat hyvää matkaa kansalaisille polulle, jossa he tuottavat energiansa itse jokapäiväsen leivän hankinnan ohessa? Ei väliä vaikka se kustantaisi x kertaa enemmän kuin nykyinn energialasku.

Olet monessa postauksessa ollut huolissasi kansasta joka vaatii vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja. Minusta tuntuu että sinä ja kaltaisesi olette omassa kuplassa vaatimassa koko kansan nimissä jotain mikä sopii vain omaan päähänne.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Jotta saisin oman taloni katolle ripustettuihin aurinkopaneeleihin mahdollisimman paljon säteilyä, minun pitäisi pyytää kaupunkia kaatamaan tontiltaan varjostavat kuuset ja männyt. En muuten rupea tekemään reikä huopakattoon aurkinkopaneleiden kiinnityksiä ja läpivientejä varten. Talvella saisin sitten käydä putsaamassa jatkuvasti paneeleita lumesta. Tallominen katolla olisi juuri uusitun palahuopakaton loppu.

Mikähän on muuten se hyötysuhde, kun paneelin virralla ladataan akkuja ja sitten tasavirta akuista muutetaan invertterillä ja muuntajalla 240 v / 50 hz ?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Salaman teho on miljoonia megawatteja, mutta koska se vaikuttaa vain sekunnin murto-osan, sen energiamäärä on vain muutamia kilowattitunteja. Edes sähkökiukaan kuumentamiseen se ei riitä.

Akkujen kapasiteetista käytetään mittayksikkönä ampeeritunti Ah tai kWh.
Maailman suurin akku on 10,8 megawattia! Olisi oleellista tietää montako tuntia akun lataus kestää täydellä teholla. Vasta se kertoisi akun sähkönvarauskapasiteetin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Joo, tämä on tuiki tyypillistä cleantech uutisointia. Tehot, nimellistehot, energia, virrat ja jännitteet menevät täysin sekaisin.
10,8 MW tarkoittaa tehoa. Akkujen sisältämän varausta ( kapasiteetti ) kuvataan yksiköllä amppeeritunti ( Ah ).

Ja tuo uutisen kuvan kuvateksti: "Feldheimin tuulimyllyt tuottavat yhteensä 74 megawattia. 128 asukkaan kylä on tuottaa energiaa reilusti yli oman tarpeensa."

Tuulimyllyjen, kuten myöskin muiden sähköntuotantolaitosten tuottaman energian yksikkö on wattitunti ( Wh , kWh, MWh, GWh ). Megawatti on taas tyypillinen tuulimyllyn tehon yksikkö, jossa pitää sitten vielä tuulimyllyjen osalta tehdä selkeä ero siitä, onko kyseessä nimellisteho, hetkellinen teho vai keskimääräinen esim. vuodenajalle laskettu teho. Todennäköisesti kuvassa olevien myllyjen ilmoitettu teho on niiden yhteenlaskettu nimellisteh, joista saadaan vuoden aikana irti keskimäärin n. 1/3 -osaa nimellistehosta.

Tuulimyllystä saatava tehohan on kolmanteen potenssiin riippuvainen tuulen nopeudesta, eli jos tuulen nopeus laskee puoleen, niin teho laskee 1/8 -osaan. Tämähän puolestaan aiheuttaa sähköverkkoon sähkönsyötön huojuntaa ( fluctuation ). Huojunta haittaa sähköverkon toimintaa ja edellyttää kompensoivaa säätövoimaa.

Kuvatekstissä olisi pitänyt kertoa, kuinka paljon kylä käyttää energiaa ( MWh ) vuodessa ja kuinka paljon energiaa ( MWh ) tuulimyllyt tuottavat vuodessa. Mutta monellehan nämä ovat inhottavia teknisiä yksityiskohtia, jotka häiritsevät mielikuvien muodostamista ja idealismissa elämistä.

Oma tarinansa ympäristön kannalta on se, paljonko ympäristöä tärvääntyy moisen jättiläisakuston valmistamisessa sekä sen hävittämisessä, kun akut eivät enää kykenen varautumaan. Kyse onkin, mikä on näiden akkujen kestoikä, montako varausta ja purkamista ne kestävät ?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Ei tässä Puolan kyydistä ihan kohta pudota. Puola on nimittäin aikamoisella takamatkalla Suomeen nähden näissä asioissa.

Ihan hyvään suuntaan on mennyt verotus sähkön pientuotannon osalta. Ja luulenpa, että tukia ei välttämättä edes tarvita lähitulevaisuudessa. Kyllä Suomesta löytyy kehittäjiä ja jopa tuotteistajiakin. Tässä on pari esimerkkiä:

http://www.solixi.com/

http://www.polarsol.com/

Nämä ovat hybridiratkaisuja, joissa sovelletaan jo tunnettuja teknologioita uudella tavalla. Veikkaan, että tämäntyyppiset ratkaisut vievät kustannuskilpailukyvyn ihan uudelle tasolle.

Mielestäni energiayhtiöidenkin kannattaisi harkita uusiin innovatiivisiin energiantuotantoratkaisuihin investoimista kaukolämpöverkon laitamilla ja ulkopuolella, vaikkapa tuollaisiin yllä mainittuihin. Ne voisivat myydä lämpöä ja sähköä asiakkaillle ihan niin kuin tähänkin asti. Asiakas maksaisi energiasta ja tehosta, pitäisi vaan kehittää sopivat hinnoittelumallit. Asiakkaan ei tarvitsisi investoida lämmöntuotantolaitteistoon.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg
Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Eihän tässä muuta noloutta ole kuin että Kaisa itsepintaisesti hehkuttaa mielikuviaan, on tuotteistettu, omakotitalot tulevat itsenäisiksi jne.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Eikös toi brändääminen ole ihan normi touhua,
tosin vihreät ovat olleet edelläkävijöitä talojen mielikuvilla lämmittämisessä,

tosin ei Sipilänkään retoriikka siitä pahemmin poikkea, toivotaan nyt että siellä on KANSANtalouspoliittinen ajattelu pikkasen vahvemmin mukana, eikä enää kovin vahvasti harrasteta "tää on mulle hyvä juttu" pekkarointia.

Käyttäjän ritvalehtonen kuva
Ritva Lehtonen

Mielenkiitoista keskustelua. Tätä on ollut hieno seurata ja on hienoa, että alamme heräämään siihen tosiasiaan, että emme pärjää ilman energiaa. Eri asia on se miten saamme sen kaikille mahdollisimman oikeudenmukaisin ja taloudellisin kustannuksin. Maaseudulla olisikin hyvä ottaa ns. monilähteistä energiaa, missä mukana maa,- vesi, tuuli ja aurinko energiat yhdistettynä ja sitä tukisi vielä puunenergia.
Näin muu energiantuotanto riittäisi paremmin teollisuudelle ja kun vielä saadaan hintoihin tarkastukset, uusien toimijoiden ja kilpailun ansiosta alkaa se vaikuttaa myös kasvuun muulla sektorilla....

Toimituksen poiminnat