KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Pahoja ne kiltit tytöt

Tämän päivän Hesarissa on iso juttukokonaisuus lukioiden sukupuolittumisesta. Niinsanotut huippulukiot täyttyvät tytöistä, kun taas pojat päätyvät niihin lukioihin, joissa on alemmat keskiarvorajat.

Ylioppilaista tyttöjä on hieman yli puolet (57 prosenttia), samoin kuin yliopistotutkinnon suorittaneista (59 prosenttia).

Hesarin juttuihin haastateltujen asiantuntijoiden mukaan se, että joissakin yksittäisissä “huippulukioissa” on tyttöjä jopa 70 prosenttia, on vakava ongelma.

Samaan aikaan meille suomalaisille on ylpeydenaihe, kun pörssiyhtiöidemme hallituspaikoilla on 23 prosenttia naisia. Se on Keskuskauppakamarin mukaan paljon, ja missään tapauksessa ei tarvita mitään toimenpiteitä määrän lisäämiseksi.

Vakavaan huippulukioiden tyttöongelmaan puolestaan esitetään ratkaisuksiperuskoulun päättöarvioinnin muutosta, koska nykyinen tyyli suosii tyttöjä, jotka ovat “kilttejä ja koulumyönteisiä”.

Kiteytettynä ongelma siis ilmeisesti on, että yhteiskunnastamme löytyy vielä osa-alue, jolla ei pärjää olemalla hyvä jätkä ja tuntemalla muita hyviä jätkiä. Onhan se nyt kauheaa, jos tytöt menestyvät koulussa siksi, että viitsivät panostaa opintoihinsa enemmän ja käyttäytyä fiksummin kuin pojat.

Vakavasti ottaen totta kai on tärkeää miettiä, miksi pojat menestyvät peruskoulussa tyttöjä heikommin. Jos jotakin sukupuolesta johtuvaa vinoumaa on, siihen pitää puuttua.

Yhtä tärkeää olisi kuitenkin miettiä myös, miksi tytöt menestyvät koulussa paremmin, mutta yhteiskunnassa huonommin. Miksi alle kymmenen prosenttiyksikön ero tyttöjen hyväksi ylioppilaaksipääsytilastoissa on kansallisen kriisin paikka, mutta 54 prosenttiyksikön ero miesten hyväksi suurten yritysten johtopaikoilla on kansallinen ylpeydenaihe?

Onko niin, että poikien ja miesten menestymistä yksinkertaisesti pidetään Suomessa tärkeämpänä? Insinöörien maa ei toimi ilman kansallista Juha-kiintiötä? Pyhä kirkko kaatuu ja pörssi romahtaa, jos tapahtuu Hesarin juttua lainaten “opettaja-, lääkäri- ja psykologikunnan naisvaltaistuminen”?

Toki, jos sata vuotta odotellaan ja tyttöjen hitaasti lisääntyvä “ylivalta” akateemisissa opinnoissa jatkaa kasvuaan samaan tahtiin, voi tuo pörssiyhtiöiden hallintokin sukupuolittua toiseen suuntaan. Minä taidan valitettavasti kuolla ennen kuin niin pääsee tapahtumaan. Tyttärenikin on vähintään vanhainkodissa.

Ihan juuri nyt voisimme kuitenkin nähdä lukiotilanteessa myös positiivisen puolen. Se, että tytöiltämme löytyy kunnianhimoa, yhteistyötaitoa ja kykyä työskennellä määrätietoisesti, on Suomelle mieletön mahdollisuus. Mikä superresurssi oppilaitoksissamme kasvaakaan!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (74 kommenttia)

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

Minusta tärkein kysymys on se, miksi nämä hyvin menestyneet tytöt eivät aikuisina käytä hankkimiaan tieto/taitoresursseja päästääkseen johtaviin asemiin yhteiskunnassa, vaikka heillä on siihen kaikki mahdollisuudet. Syytä ei millään tavoin voi vierittää hyvä veli -verkoston niskaan, se on epä-älyllistä kiertelyä. Kyse on siitä, että naiset edelleenkin tekevät elämässään valintoja, joilla ei huippuvirkoihin päästä. Jos vakavissaan puhutaan naiskiintiöistä yritysten johtooon ja hallituksiin, siitä on tuloksena, etteivät naiset viitsi oikeasti panna itseään likoon. Miksi raataa rajusti ja intensiivisesti töitä huipulle päästäkseen, kuten miehet tekevät, kun on helpompikin tie. Minua naisena kiintiöt hävettävät, niillä meistä naisista tehdään tyhmiä ja kykenemättömiä oman elämämme hallintaan. Kyllä me naiset pystymme luomaan vaikka kuinka huikean uran, jos niin haluamme ja olemme valmiita sen vaatimiin uhrauksiin.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Yksi olennainen vastaus tuohon kysymykseesi on, että vanhemmuuden työnantajakustannukset ja perheiden sisäinen työnjako asettavat esteitä naisten urakehitykselle. Jokainen lisääntymisikäinen nainen on työnantajalle potentiaalinen äitiyslomakulu ihan riippumatta siitä, aikooko hankkia lapsia vai ei.

En näe kiintiöitä noin negatiivisessa valossa. Minusta on aika epätodennäköistä, että kiintiöiden varjolla pörssiyhtiöihin otettaisiin ketä tahansa naisihmisiä, kun Suomesta löytyy niin paljon osaavia ja päteviä naisia - ja huom. ei niitä hallitusjäseniä kansainvälisiin yhtiöihin pelkästään Suomesta tarvitse etsiä. Ei miehiäkään johtotehtäviin ja hallituspaikoille pelkän osaamisen perusteella valita.

Käyttäjän leilamustanoja kuva
Leila Mustanoja-Syysmeri

"...vanhemmuuden työnantajakustannukset ja perheiden sisäinen työnjako asettavat esteitä naisten urakehitykselle"
Olen samaa mieltä siitä, vanhemmuuden työvoimakustannukset ovat tällä hetkellä ongelma. Minä en ole kuitenkaan nähnyt naisten kovinkaan tiukasti ajavan julkisuudessa vanhemmuuden kustannnusten tasoittamista molempien vanhempien työantajien kesken.

Kun edellinen hallitus esitti vanhempainvapaan korvauksiin rajoituksia, jotka olisivat nopeuttaneet naisten paluuta työelämään, siitä nousi iso haloo ja esityksen katsottiin puuttuvan perheen sisäiseen työnjakoon.

Perheiden sisäinen työnjako on asia, jonka en katso olevan minkäänlainen excuse naisen huonommalle urakehitykselle. Kyseessä on naisen oma valinta, jos hän haluaa jäädä kotiin miehen sijasta ja siten heikentää urakehitystään. Silloin hän kantaa vastuun päätöksestään, siitä on turha syyttää yhteiskuntaa.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #17

"Perheiden sisäiseen työnjakoon" viittaaminen on tosi kätevä perustelu sille, ettei mitään tarvitse tehdä. Suosittelen tutustumaan Ekonomiliiton tekemään tutkimukseen, jonka mukaan lähes 40 % ekonomimiehistä on sitä mieltä, että oma ura on puolison uraa tärkeämpi: http://normisuorittaja.fi/2015/04/mun-ura-on-tarke...

Kun asenneilmastoon lisätään vielä koko ajan heikkenevä julkisen päivähoidon tilanne, on aika selvää, ettei kyse ole pelkästään naisten omasta valinnasta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #20

Ei kannata niellä mitään pureksimatta! Gallupeissa on tärkeää ymmärtää mitä itse asiassa kysyttiin, eli miten vastaanottaja prosessoi kysymyksen. Jos yksilö itse, tai hänen puolisonsa, on tehnyt valinnan, joka on rajoittanut urakehitystä on täysin luonnollista että hän vastaa eri tavalla kuin ennen tuon vaikean päätöksen tekemistä. Näiden tosielämän konkreettisten valintojen sivuuttaminen olisi epärehellistä. Olen tänä päivänä monessakin asiassa eri mieltä kuin vastavalmistuneena. Haluan uskoa sen olevan merkki progressiosta, ennemmin kuin regressiosta. Tutkimuksesta on siis luettavissa vain se, että populaatiosta naiset ovat useammin priorisoineet jotakin muuta uran kustannuksella, mikä on muokannut sekä heidän että puolisoiden asennetta.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #25

On tietysti kauhean kätevää vedota toisen vapaaseen valintaan, etenkin jos on itse hyötynyt siitä. Naisten "priorisointiin" kuitenkin vaikuttaa aika voimakkaasti se, jos puoliso ei tue tai jopa aktiivisesti vastustaa urakehitystä. Mutta lienee turhaa väitellä siitä, kummalla tavalla tutkimustuloksia kuuluisi lukea.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

Saatan olla naivi, mutta itse en oikein ymmärrä miksi valitsee puolison joka ei tue, tai vielä pahempaa aktiivisesti vastustaa, minulle tärkeitä asioita. Se tosin ei tässä yhteydessä ole edes kovin tärkeää. Taisit lukea kommenttiini jonkin arvolatauksen jota en sinne ainakaan tarkoittanut, anteeksi huonosti muotoiltu teksti. Yritänpä siis uudestaan.

Jos minulle olisi esitetty tuo kysymys vastavalmistuneena, olisin vastannut että molempien urat ovat yhtä tärkeitä. 15 vuotta sitten vastaus olisi ollut että minun urani on tärkeämpi ja tänään puolisoni ura. Realisti katsoo vallitsevan tilanteen, henkilöiden ambitiot ja potentiaaliset mahdollisuudet ottaessaan kantaa. Perusarvot eivät ole muuttuneet mihinkään.

Mielenkiintoista tuossa tutkimuksessa oli että osuus jotka pitivät molempien uria yhtä tärkeinä tasoittui. Yhtä lailla merkillepantavaa tuloksessa oli että sekä naisissa että miehissä osuus vastaajista, jotka pitivät yhden puolison uraa tärkeämpänä, kolminkertaistui kun teoria oli muuttunut käytännöksi. En sano että se on tavoiteltavaa, mutta syiden ymmärtäminen on itse asiassa helppoa, jopa ilman salaliittoteoriaa.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen Vastaus kommenttiin #20

Yli puolet on sitä mieltä että ne ovat yhtä tärkeitä? Puhumattakaan siitä että naisista käytännössä joka viides on sitä mieltä että kyllä, puolison ura on tärkeämpi.

Hyvä argumentti.

Käyttäjän NikoPalmu kuva
Niko Palmu Vastaus kommenttiin #20

Loppuuko näillä kilteilä tytöillä sitten järki puolisoa valittaessa?

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #58

Eihän niillä tämän ketjun kommenttien mukaan ole järkeä koskaan ollutkaan, ainoastaan ulkoaoppimisen kyky.

Jyrki Paldán

Yksityisellä sektorilla huippuvirkoihin ja taloudelliseen menestykseen tarvitaan ihan eri ominaisuuksia kuin koulussa pärjäämiseen.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Minua ei haittaa, vaikka olen profiloitunut kammottavaksi feministiakaksi, joten voin ottaa kantaa tähänkin.

On harmillista, että pojat pärjäävät koulussa keskimäärin huonommin. Ei se kuitenkaan ole "kilttien" tyttöjen vika. Pelkäänpä, että mikä tahansa opetuksen tai arvostelumetodien muutos tuottaa edelleen saman tuloksen. Tytöt jaksavat suoriutua _keskimäärin_ paremmin ja poikia ei tuossa vaiheessa kiinnosta _keskimäärin_ yhtä paljon.

Mitä pitäisi tehdä? Kieltää tyttöjä pärjäämästä koulussa? Ottaa meidät pois koulusta? Antaa kaikille kymppi, niin ei tule tasoeroja numeroihin? Antaa pojille parempia numeroita?

Kyllä akateemisille aloille voi laittaa mieskiintiöitä jos tilanne huolestuttaa. Meillä metsänhoitajilla oli aikanaan armeijapisteet. Kiintiö olisi varmaan parempi.

Kannustetaan poikia, muistutetaan, että oppi ei kaada ojaan, vaikka se ei niin kiinnostaisikaan. Mutta EI syyllistetä tyttöjä! Ja saa niitä metodejakin muuttaa, mutta varoitan tuosta edellä mainitusta mahdollisuudesta...

Erkko Korppaanmäki

http://takkirauta.blogspot.fi/2009/06/onko-miehist...

"
miten miehet voisivat olla se tukalampi sukupuoli, kun miehet tuntuvat olevan pomoina joka paikassa ja kaikissa merkittävissä tehtävissä, johtajina ja spesialisteina on pääasiassa miehiä. Näin onkin - ja näin pitääkin olla, pelkästään tilastomatemaattisista syistä: miehissä on aina enemmän lahjakkuuksia, alalla kuin alalla, kuin naisissa. Parhaimmat miehet, alalla kuin alalla, ovat aina parempia kuin parhaat naiset, eli se anything boys can do, girls can do better ei oikein pidäkään paikkaansa ...

On julkinen salaisuus, että miehissä on alalla kuin alalla enemmän lahjakkuuksia kuin naisissa - jotka puolestaan ovat enemmän keskinkertaisuuksia - vastapainona sitten miehissä on myös enemmän luusereita. Ja tämä pätee niin tieteeseen, taiteeseen, yhteiskuntaan, politiikkaan kuin yleensä mihin tahansa inhimilliseen toimintaan. Nobelisteista 90% on miehiä. Suurfirmojen toimitusjohtajista 95% on miehiä. Politiikan päättäjistä 75% on miehiä. Ja missään tämä miesten dominanssi ei näy niin selkeänä kuin taiteessa - huippusäveltäjät, -runoilijat, -maalarit, -kuvanveistäjät ja -arkkitehdit ovat poikkeuksetta miehiä. Ainoastaan näyttämötaiteessa parhaimmat naiset yltävät parhaimpien miesten tasolle. Ja jälleen tämä johtuu siitä, että miesten lahjakkuusjakauma on laveampi. Ja vain todelliset huippulahjakkuudet kykenevät luovuuteen - ja luomaan uusia asioita!
"

Erkko Korppaanmäki

Raha ei haise ja markkinat käyttävät niitä resursseja, joista saavat parhaan tuoton. Myös työntekijävalinnoissa. Mikäli naisen palkkaaminen 'sukupuolensa takia' olisi kilpailuetu, sitä varmasti käytettäisiin. Se vain ei sitä ole; globaali empiria näyttää asian olevan päinvastoin. Eikä reaalimaailmaa muuta todellisuuden tarkastelu värillisten silmälasien läpi, vaikka se voikin olla joillekin tärkeää identiteetin tai omanarvontunnon kannalta.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #22

Kun tutkimustulokset puhuvat vastaan, otetaan avuksi "globaali empiria". Kätevää.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #22

Jos globaali empiria osoittaa, että miehet ovat parempia, niin miksi nousee häly tyttöjen liian hyvästä koulumenestyksestä?

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #24

Se nousee tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Häly sekä toimitusjohtajien sukupuolijakaumasta että poikien huonommasta koulumenestyksestä on tasa-arvonäkökulman mukaan OK. Ei hälyä kummastakaan, olisi myös OK. Häly vain toimitusjohtajien sukupuolijakaumasta, mutta ei poikien huonommasta koulumenestyksestä ei olisi OK.

Pekka Pylkkönen

Suomen ongelma on että jokaisesta miten tahansa älyttömästä asiasta pitää tehdä ongelma. Ja mielellään vielä sukupuoliongelma.

100% työtapaturmiin kuolleista on miehiä, eikä sekään ole mikään ongelma. Ei ainakaan sellainen ongelma että naisia pitäisi aktiivisesti ruveta mestaamaan.

Otetaan ihan rauhassa eikä pillastuta joka asiasta.

Reino Jalas

"100% työtapaturmiin kuolleista on
miehiä, eikä sekään ole mikään ongelma."

Tuo oli ihan mielenkiintoinen irtokommentti, ja piti heti tarkistaa. Vuonna 2010 työtapaturmiin kuoli 33 ihmistä, joista 2 oli naispuolisia.

Työtapaturmissa kuolleista siis 94% on miehiä ja 6% naisia. Onkohan kyseessä naisten noin paljon suurempi viisaus, joka heitä niin hyvin suojelee?

Pekka Pylkkönen

2011 kaikki kuolleet olivat miehiä. Tuoreempia ei löydy Tilastokeskukselta, taitavat olla TVL:lla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Millä alalla eniten? Näkyykö tilastoissa myös kansallisuus? Vierastyövoimasta suurin osa lienee miehiä.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #77

Eniten kuolee rakennuksilla, teollisuudessa sekä varasto- ja kuljetusalalla. Ei näy kansalaisuutta. Eivätköhän ihmiset kuole suunnilleen kansallisuuksien suhteissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #86

Eli siis hyvinkin miesvaltaisilla aloilla. Vaikuttaisiko riskialtis ala enemmän kuin sukupuoli? Rakennuksilla ei juuri suomalaisia näy. Puolalaiset ja virolaiset ehkä tinkivät turvallisuudesta helpommin.

Harri Kettunen

Osasyynä luultavasti kasvatus. Silloin kun nykyajan keski-ikäiset yritysjohtajat olivat lapsia (70-luku)vanhemmat kasvattivat lapsensa vanhoihin rooleihin, jossa tytön kuului olla kiltti ja tottelevainen. Luulisi tälläisen vaikuttavan huomattavasti heidän valintoihinsa kun piti tehdä päätös uravalinnoista.

Kasvattamalla tytöt ja pojat samalla tavalla hieman tasoittaisi lukuja pitkässä juoksussa. Järkevä ratkaisu asepalveluksen tasa-arvoistamiseenkin auttaisi, sillä varusmiesajan johtajakoulutus ei ainakaan ole huonoksi naiselle jos johtotehtäviin halutaan pyrkiä. Miestenkin silmissä kunnioitus nousee.

Yhteiskunnan pitäisi vähentää myös työnantajalle tulevia suoria ja epäsuoria kustannuksia kun naistyöntekijä on jäämässä äityslomalle.

Ja ennenkaikkea pitäisi kannustaa naisia ottamaan enempi riskejä, lähteä välillä pois mukavuusalueeltaan ja yrittämään!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Keskeinen ongelma - jos se nyt on ongelma - on, että pojat kasvatetaan lapsesta asti yhteistyöhön, ryhmäkilpailuun ja päättämiseen. Tytöt kasvatetaan lapsesta asti keskinäiseen kilpailuun, epäsosiaalisuuteen ja alistumiseen.

Ja kasvattajina siinä vaiheessa, kun sillä on merkitystä, ovat äidit.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Miksi olet kasvattanut lapsesi noin sukupuolittuneesti?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Muaaaa??? Padetuuu:

"Ja kasvattajina siinä vaiheessa, kun sillä on merkitystä, ovat äidit."

En ole äiti.

Mauri Skön

Pitäisikö pakolaisille asettaa sukupuolikiintiöt? Taitaa olla turvapaikan hakijoissa miehillä suurempi edustus kuin pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tiedätkö millä perusteella kiintiöpakolaiset valitaan?

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen

Koko kirjoitus on malliesimerkki siitä mitä feminismi todellisuudessa on. Kun hesarissa varsin kiistatta osoitetaan että Suomen parhaiksi arvostetuissa lukioissa sisäänpäässeistä 80% on tyttöjä, tämä nähdään voimavarana! Sukupuolien tasa-arvo roskikseen vaan, tytöthän ovat ansainneet tämän kovalla työllään! Ja heti perään muistetaan että eihän pörssiyhtiöiden johdossa ole naisia, sinne pitäisi saada kiintiöt.

Se hesarin artikkeli itseasiassa ruoti ongelmaa aika osuvasti ja ainakin itselleni uskottavasti. Teini-ikäisten tyttöjen motivointi kouluhommiin voi olla huomattavasti helpompaa kuin teini-ikäisten poikien. Mutta ei mulla tottapuhuen tähän mitään ratkaisua ole. Niinkuin sanottua, tytöt ovat ansainneet lukiopaikkansa kovalla työllä ja tuon ikäisistä pojista ei käytännössä ole kuin pelaamaan jalista, jäkistä tai pleikkaa. Ja hillumaan kavereiden kanssa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ehkä pelaajat pärjäävät paremmin pörssiyhtioiden johdossa. Sehän on uhkapelia jossa kuuluu ottaa riskejä.

Käyttäjän soppakour kuva
Antti Kettunen

Ja ennenkaikkea hallita riskejä. Mielenkiintoinen näkemys, en voi sitä toki kiistääkään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #46

Hallinnasta huolimatta riskit realisoituvatkin. Koulussa hyvin menestyneet tytöt eivät ole tottuneet tappioihin.

Reino Jalas

“se, että joissakin yksittäisissä “huippulukioissa” on tyttöjä
jopa 70 prosenttia, on vakava ongelma.”

HS-jutussahan ei sanottu missään kohtaa tuolla tavalla. Parissa kohtaa sen sijaan sanottiin että lukiopoikien tyttöjä pienempi osuus ei ole ongelma lukioissa.

“Onhan se nyt kauheaa, jos tytöt menestyvät
koulussa siksi, että viitsivät panostaa opintoihinsa
enemmän ja käyttäytyä fiksummin kuin pojat.”

Tuommoistakaan siellä ei sanottu! Onkohan meille tullut nyt eri paperiversiot Hesarin painotalosta?
Jutussa sanottiin että: “Väsyminen ja koulu-uupumus näkyvät tytöillä selvästi enemmän kuin pojilla.”

Yhteenvetona juttu toteaa että lopullisessa testissä eli YO-kirjoituksissa tytöt ja pojat pärjäävät yhtä hyvin. Ja että englanninkielessä pojat kirjoittavat enemmän laudatureja kuin tytöt.

(Sorry miespuolinen, sovinistinen tytöttely, mutta nuo olivat suoria lainauksia lehdestä.)

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Rankkaa potaskaa. Poikien koulumenestys on huolenaiheena muuallakin. Keskeisin syy on se, että koulujen mallistandardiksi muodostuu tyttöjen olemus, suoritustaso ja kiinnostuksen kohteet.

Sitten taas se, miksi miehet ovat "yliedustettuina" esimerkiksi yritysmaailmassa johtuu mm. siitä, että miesten on todettu olevan ahnaampia riskinottajia. Tämä näkyy kaikkialla: huimien temppuilujen (oletko nähnyt naispuolisia "duudsoneita"?) kautta, liikennekulttuurissa (rämäpäisetkin ohitustilanteet) - mutta myös sijoittamisessa, yritysten perustamistahdissa jne.

Minusta energia kannattaisi käyttää siihen, miten hyvin yhteiskuntamme "valjastaa" todellakin kaksi täysin erilaista sukupuolta toimimaan yhteisen hyvän eteen. Minusta se oikea tie ei ole lähteä poikien syrjäyttämistielle.

Oheinen video kertoo minusta ihan hyvät ja näppärät keinot siihen, miten poikien koulumenestystä voitaisiin parantaa ilman, että se olisi kohtuuttomasti pois tytöiltä.

https://www.youtube.com/watch?v=OFpYj0E-yb4

---

Yhtä lailla holtittomassa riskinotossa olisi hyvä saada naisten maltillisempaa linjaa kuultavaksi. Pörssiyhtiökiintiöillä tätä ei saavuteta. Sillä toteutetaan ainoastaan se, että listautumiset loppuvat ja yhtiöiden rahoitustilanne tulee entistä enemmän nojaamaan pankkilainaan. Tämä taas tulee omalta osaltaan lisäämään systemaattisten pankkikriisien riskiä. Se ei ole meidän kaikkien etu.

Käyttäjän ilikka kuva
Ilkka Partanen

Nähtävästi sukupuoli vaikuttaa ainakin siihen millaisena bulkkina koulutus nähdään ja millaisena sen ymmärrys työelämässä näyttäytyy. Haastan avauksen kirjoittajaa tutustumaan millaisilla aloilla ovat suurimmat palkat ja mikä on sukupuolijakauma esim. tekniikan ja rahoitusalan opiskelijoissa. Sitten voidaan katsoa niitä aloja joissa naisopiskelijoita on enemmistö ja millaisiin töihin sieltä voi päätyä, arvioida onko tarve kasvamaan päin tulevaisuudessakaan.

Voitaisiin vertailla myös kuntien palveluksessa olevien korkeimpien virkojen sukupuolijakaumaa eri sektoreilla, samoin työntekijäjakaumaa ja miettiä ratkaisuja kuinka sielläkin saataisiin 50/50-jakauma toteutettua. Sehän näkyy olevan tämän tasa-arvoajattelun päämäärä, ei suinkaan se että jokainen voisi suuntautua vahvuuksiensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Paitsi tietysti että varusmiespalvelusta suorittavien naisten vähäinen määrä ei ole ongelma, eikä heidän määränsä missään muualla kuin korkeasti palkatuissa siisteissä sisähommissa.

Miksi esiintyä "tasa-arvosta" huolestuneena kun voisi sanoa että naisille vaan puolet kaikista parhaimmilla eduilla ja kovimmilla palkoilla olevista pesteistä, raskaat ja etenkin vaaralliset matalapalkka-alat saavat olla jatkossakin miesvaltaisia?

Käyttäjän alttisalomaki kuva
Altti Salomäki

Jos kirjoitusten tuloksissa ei ole sukupuolten välillä eroja, niin miksi edes pitäisi sätkiä vuosikausia jonkun peruskoulun välitodistuksen tyhjänpäiväisten numeroiden takia?

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Vinouma, mikä koulutuspolitiikan tulisi sukupuolirooleista ymmärtää, on että pojat tulevat n. 2-vuotta jäljessä, mikä on biologinen(kin) fakta.

Mitä sen jälkeiseen jakautumiseen työelämässä tulee, kannatta kysyä: Onko sukupuolten välillä (biologian lisäksi) psyykkisten ominaisuuksien eroja?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ongelma on täysin kulttuurisidonnainen. Mutta täällä ei oikein enää uskalla keskustella siitä, mitä se kulttuuri oikein on. Tosiasia kkuitenkin on, että histriallisesti miesvaltainen yhteiskunta ei ole mikään ainoa mahdollinen. Myös sekä egalitaarisia että matriarkaalisia yhteiskuntia on ollut - ja tullee olemaan.

Mielestäni perinteinen Suomalainen malli on kuitenkin paras, ja sen pitäisi olla universaali: mikä ämmä se on, joka ei miestään elätä? Antaa akkojen hoitaa johtaminen ja vallankäyttö, ne näyttävät olevan siinä paljon parempia. Itse haluaisin keskittyä tieteen tekoon ja jättää raatamisen ja pomoilun niille, joita se kiinnostaa. Kunhan eivät tule silmille hyppimään, sukupuolesta riippumatta.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Pari huomiota.

Ei tästä kauaa ole, kun huomattiin että opettajakoulutukseen ei välttämättä ole viisainta päästää pelkästään koulumenestyksen perusteella. Naisten (hiljaisten, tottelevaisten, substanssiosaavien) määrä opettajissa on ollut silmiinpistävä. Nyt opettajaksi hakeutuvien pääsykokeessa onneksi vaa'assa ovat painavia muutkin asiat kuin koulumenestys. Miehiä on saatu opettajiksi yhä enemmän.

Myös meidän peruskoulu suosii tyttöjä opsien suhteen. Tähänkin on tulossa muutoksia.

Pojat ja tytöt ovat suuressa mittakaavassa kovin erilaisia oppijoita.

Ja loppuun oma kokemukseni. Ensimmäisessä avioliitossani ainoan lapseni äiti tienasi enemmän kuin minä. Halusi jäädä kotiin hoitamaan lasta. Tämä ok minulle, mutta tein tuplavuoroja jotta elintaso säilysi. Toki avioliitto siitä hajosi, mutta lapseni äiti vaihtoi kolmivuorotyön kotiäidin ja perhepäivähoitajan työksi uuden miehensä kanssa. Ihan vain siksi että se oli hänen unelmansa.

Ei miulla muuta.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

90 luvulla yläasteella äidinkielen aineissa tytöt kirjoitteli heppatarinoilla kymppejä. Poikien hieman väkivaltaisemmat ja värikkäämmät aineet ja tarinat saivat vitosia ja muita hienoja numeroita. kiitos tästä 50+ vuotiaalle naisopettajalle. samaan aikaan toisessa luokassa 40+ vuotinen mies opettaja antoi hyvästä, vaikkakin väkivaltaisesta aineesta 10:n. ei menny nallekarkit tasan eri luokkien poikien äidinkielen numeroissa.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen

Tyttäret pärjäävät paremmin kun pitää päntätä valmista tarinaa kirjoista, tilannehan muuttuu tekniikan puolella kun pitääkin olla luova, keksiä itse ja ottaa niitä riskejä, kun missään ei ole valmiita rarkaisuja.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Suosittelen lämpimästi laajentamaan tuttavapiiriä, jos et tunne yhtään luovaa naista. Mutta ei se laajentaminen varmaan onnistu, jos stereotypiat ovat noin vahvoina mielessä.

En minäkään ole järin kiinnostunut seurustelmaan miesten kanssa, jotka jankkaavat, että naiset osaavat vain lukea ulkoa, synnyttää ja nalkuttaa. Onneksi on valtavasti muunkinlaisia miehiä.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen Vastaus kommenttiin #53

Kyllä sen huomasi lukiosta tekniikan opintoihin siirryttäessä että siellä teoria puoli hoitui mutta kun piti labroja ruveta tekemään alkoi ongelmat. Luovalla et tarkoittanut mitään taiteilijatyyppiä, näytä tunnen kyllä useita, vaan oikean elämän "macgyvereita"

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #55

No toistavatko ne tuntemasi taiteilijatyypit valmista tarinaa kirjoista? Älä puhu sitten luovuudesta, jos tarkoitatkin jotain itse määrittelemääsi versiota siitä.

Kyllä minä joudun omalla teknisellä alallani olemaan luova. Mutta kaikki palautuu varmaan taas siihen, että olenkin sitten "jätkä".

Turhauttavaa koko keskustelu, pitäkää meitä naisia nyt sitten just niin idiootteina, ulkoaoppivina kaakattavina kanoina kuin haluatte. Oma häpeänne.

En minä kirjoittelisi miehistä mitään tuollaista. Mies ei osaa sitä sun tätä, koska on mies. Joku osaa, joku osaa jos haluaa, joku ei osaa, mutta eivät osaa sitten kaikki naisetkaan.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen Vastaus kommenttiin #56

Älä vääristele kirjoittamaani

"tilannehan muuttuu TEKNIIKAN puolella kun pitääkin olla luova, keksiä itse ja ottaa niitä riskejä, kun missään ei ole valmiita ratkaisuja."

Taiteilijat luovat asioita itsestään sisältä ulos, tässä naisilla on keskimäärin enemmän vahvuuksia kuin miehillä, johan naisten sanaisampi arkkukin tästä on todiste. (miettikää parisuhteita ja sitä kumpi on enemmän äänessä) Tekniikassa ulkoinen asia pitää sisäistää logiikalla yms asioilla. tässä taas on keskimääräisellä miehellä paremmat valmiudet.

Teini-ikäsillä pojilla on keskittymiskyky hamsterin luokkaa ja eletään hetkessä, tytöt jo ajattelevat pidemmälle tulevaisuuteen ja panostavat opiskeluun ja pänttäämiseen. Pojille tämä ajatusmalli tulee vähän myöhemmin.

Erkko Korppaanmäki Vastaus kommenttiin #57

"Taiteilijat luovat asioita itsestään sisältä ulos, tässä naisilla on keskimäärin enemmän vahvuuksia kuin miehillä"

Ehkä teoriassa. Kuitenkin taidenkin suurimmat ja tunnetuimmat teokset ovat miesten. Vaikka naiset ovat tunnollisia viulun- ja pianonsoittajia, montako naisten säveltämää sinfoniaa, rock-klassikkoa, maalausta tai muuta klassista taideteosta voit nimetä - tai jos voitkin, voinet samalla nimetä 30 miesten teosta.

Naiset rakastavat sääntöjä ja turvallisuutta - luovuus edellyttää maskuliinista riskinottoa: thinking out of the box. Samasta syystä tieteiden suurimmat oivallukset ovat miesten.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen Vastaus kommenttiin #60

Mihin tehtäviin naiset mielestäsi sopivat? Että tiedän uudelleenkouluttaa itseni.

Ja olethan itse sitten siellä nerojen joukossa, eikä joku tuon jakauman huipun siivellä elbaileva keskinkertaisuus? Kun kerran on varaa latistaa ja lannistaa.

Käyttäjän JukkaLaulajainen kuva
Jukka Laulajainen Vastaus kommenttiin #60

Klassisen taiteen ajalla ei naisille annettu mahdollisuutta nousta huipulle, sama tieteen saralla. Rock taas... Nuoria miehiä ajavat motivaattorit, sex drugs rock n Roll.

Kaikkia ääripäitä löytyy molem... Jokaisesta sukupuolesta.

Tuosta uravalinnasta, sosiaalityöntekijä maahanmuuttajille on varmaan kohta kysytty laji. Suomessa kaikki tuotanto ajetaan pikkuhiljaa näemmä alas, niin ei sieltä puolelta ainakaan.

Käyttäjän RebekkaKervinen kuva
Rebekka Kervinen

Saanko kyseenalaistaa? Varmasti numerojakonne luokassa onkin mennyt juuri noin, ja syynä siihen voikin olla juuri tuon opettajan mielipiteet ja puolueellinen arviointisysteemi. Itse kuitenkin kouluaikana tajusin, mitä eroa tyttöjen ja poikien käyttäytymisessä ja aivotoiminnassa on:
parhaat oppilaat läpi luokkarajojen olivat niitä, jotka tarkkailivat ympäristöään paremmin kuin muut. He olivat ehkä niitä ns. "sosiaalisesti lahjakkaita" lapsia, jotka analysoivat opettajaa samalla sekunnilla kun hän astui luokkahuoneeseen. He eivät suinkaan aina päntänneet sokeasti yötä myöten ja sanoneet aina "juujuu", elleivät nähneet sen juuri tilanteeseen sopivaksi. He tiesivät opettajan/toisen oppilaan käyttäytymisen ja puheiden perusteella muun muassa sen, mnkä tyylisiä aihealueita opettaja tulee painottamaan kokeessa ja joskus jopa yksittäisiä kysymyksiä! Meidän koulussamme meni niin, että ne muita kypsemmät eivät ainoastaan osanneet olla hiljaa luokassa, vaan myös kirjoittivat aineet aina opettajalle sopivaksi. Jos en kouluaikana aidosti mitään muuta oppinut, niin vähintään tämän!
Se, miksi suurin osa näistä akateemisella menestyksellä siunatuista ovat tyttöjä, on ehkä juuri se, että poikien on jo ikuisuuksia sitten kerrottu tulevan kehityksessä parisen vuotta myöhässä. Silti suurin osa johtajistamme on miehiä! Hyvä miehet! Alemman asteen koulutuksessa tuskailu ei selvästi pysäyttänyt tiedonjanoa ja opiskelunhalua.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

" Onhan se nyt kauheaa, jos tytöt menestyvät koulussa siksi, että viitsivät panostaa opintoihinsa enemmän ja käyttäytyä fiksummin kuin pojat."

Kyllä se on aika kauheaa. Jos asia olisi toisin päin niin blogin kirjoittaja vaatisi jo pää punaisena naiskiintiöitä korkeakouluihin. Juuri tällaiset kirjoitukset ovat syy miksi itse lakkasin ajattelemasta, että feminismillä olisi jotain tekemistä tasa-arvon kanssa.

Käyttäjän JussiKhr kuva
Jussi Kähärä

Voi miksi tämäkin juttu piti viedä tasolle - toinen sukupuoli on huonompi kuin toinen?
Ei kai kukaan aikuinen tosissaan voi väittää,että tyttöjen hyvässä osaamistasossa olisi jotain huonoa ja harmillista? Sen sijaan siinä, että pojat eivät pääse samalle tasolle, on.
Järjestelmässä on vikaa ja se myönnetään jopa niiden"Marimekkoon puketuvien" ja +viiskymppisten naisopettajien taholta joita on niin helppo stereotyyppisesti syyllistää.
Yhtenä tärkeänä havaintona pidän sitä fyysistä tosiasiaa, että siinä vaiheessa kun lukiossa oppimisen pohjaa luodaan eli yläkoulussa, suurin ihmettelyn aihe pojilla lienee toisen sukupuolen muuttumisessa.
Tämä epäsuhta yhdessä peruskoulun opsien tiedollisen aineksen lisääntymisen kanssa on synnyttänyt vuosien myötä ilmiön "tyttöjen touhua". Nykyään ei ole poikien keskuudessa hyvä juttu pärjätä koulussa. (yleistys). Vaikka lukiovuosina asenne muuttuukin, saattaa kiinni ottaminen olla hiukan myöhäistä.
Huolestuttavinta tässä oppimisen tärkeyden vähättelyssä on ns. Persuilmlö. Ihmiset joilla olisi ollut potentiaalia jäävät alisuoriutujiksi. Usein ryhmäpaineen alla. Heitä on sitten koulussa pärjänneiden helppo viedä kuin litran mittaa.
Uskon, että opetushallinnossakin myönnetään, ettäylioppilastutkinto ja sen vaatimuksiin vastaaminen ontiedollisine tavoitteineen kolutusjärjestelmän kehittämisen esteistä vaikeimmin ylitettävä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Itse kirjoitin samasta aiheesta taannoin, että poikien huono koulumenestys johtuisi E-pillerien käytöstä.

Sikäli ongelma ei johtuisi pelkästään tyttöjen ahkeruudesta tai tyttöjä suosivasta opetustavasta. Ongelma voi johtua nuorten sosiaalisen ympäristön kehittymisestä ahkerille pojille epäsuotuisaksi. Siinä kun tyttöjen ahkeruus palkitaan, poikien rangaistaan, juurikin tyttöjen toimesta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Miehiä on yritysjohtajina enemmän kuin naisia? Sekö on se suurin tämän päivän tasa-arvo ongelma?

Pamin ämmät ja sen sellaiset eivät tätä feministien kermaa ole koskaan kiinnostaneet. Vai olisiko suurempia tasa-arvo ongelmia sittenkin enemmän eri sosioekonomisten ryhmien välillä? Hieno hyvinvointivaltiomme kun on luonut jatkuvan suurtyöttömyyden. Nyt taidetaan mennä jo kolmatta vuosikymmentä. Uloslyödyt eivät kiinnosta.

Itse olen huolissani kyllä tasapuolisesti kummankin lapseni tulevaisuudesta. Tytön ja pojan. Feministien pilkallinen suhtautumine n toiseen sukupuoleen lähinnä ällöttää. Varsinkin nuorien kohdalla.

Itse luin tuon hesarin jutun. En huomannut, että tyttöjen menestystä olisi pidetty huonona asiana. Poikien huonoa menestystä lähinnö harmiteltiin ja oltiin sitä mieltä, että asialle pitäisi tehdä jotain sekä voisi tehdä myös tehdä.

Kirjoittajan mielestä tämä on jonkinlainen peli. Toisille jotain on siis automaattisesti pois joltain muulta.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

Samassa kirjoituksessa on "Pamin ämmät" ja "Feministien pilkallinen suhtautuminen toiseen sukupuoleen"

Ei tule mieleen, että omissakin asenteissa olisi jotain korjattavaa?

Jos kaikki naiset ovat ämmiä ja akkoja, niin maailma näyttää varsin synkeältä paikalta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Jep. Feministi ei heistä välitä. Ainakin te lillutte jossain ylätasolla. Sitä se tarkoittaa.

Nimillähän meistäkin puhutaan ihan ns laatumediassa. Joten jonkinlaista tasa-arvoa pitää olla.

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari

Naisten ali-edustus johtajistossa ja poikien huono peruskoulumenestys on itseasiassa yksi ja sama ongelma; Naisilta uupuu oikeat johtajuuden meemit.

Naisten tällähetkellä omaksumat asenteet ja toimintamallit eivät saa edes koulupoikia kuriin, joten miten voi olettaa että naiset pärjäisivät aikuisten miesten johtamisessa?

Jos naisopettajat osaisivat ottaa luokkansa pojat hallintaan, olisivat he johtajuuden esimerkkinä tytöille, täten tytöt oppisivat vakavasti otettavan johtajuuden pelisäännöt ja poikien koulumenestys paranisi.

"Toki, jos sata vuotta odotellaan ja tyttöjen hitaasti lisääntyvä “ylivalta” akateemisissa opinnoissa jatkaa kasvuaan samaan tahtiin, voi tuo pörssiyhtiöiden hallintokin sukupuolittua toiseen suuntaan."

Ei, se vaan johtaa tilanteeseen jossa naiset tulevat korkeahkoille palleille yrityksiin ja katsovat kun alapuoleltaan miehiä nostetaan johtoportaaseen.

Sanoisin että perimmäinen ongelma on loppuviimein se, miten naiset eivät ole saaneet itseään irti vasta-valistuksellisista opeista ja siten omaksumaan demokraattiset, individualistiset meemit jotka vahventaisivat kykyään johtaa.

Nyky tilanne on jotakuinkin tämä; Pojat ja miehet sosialisoidaan valistusliikkeen tieteellis-rationaaliseen maailmankuvaan, jossa auktoriteetteja saa ja pitääkin kyseenalaistaa.

Kun taas tytöt ja naiset sosialisoidaan omaksumaan vasta-valistuksellisen monarkia-kaihoinen jäämistö jossa auktoriteetteja pitää noudattaa kyselemättä ja hierarkian alemmilla asteilla olevilta odotetaan sokeaa tottelevaisuutta.

Tämänhetkiset ongelmat pohjaavat nimenomaan tähän epäsuhtaan, missä pojat kyseenalaistavat opettajien auktoriteetteja ja tytöt sokeasti noudattavat niitä. Ja aikuisena oman arvonsa tunnistavat miehet kapuavat korkeille palleille ja tottelevaiset naiset nousevat siihen asemaan joka heille ulkopuolisesti määritetään.

Erkko Korppaanmäki

" naiset nousevat siihen asemaan joka heille ulkopuolisesti määritetään."

Tästä on kysymys myös naiskiintiöissä.
Sen sijaan, että naiset ottaisivat vastuun itsestään ja menestyksestään, he haluavat ulkopuoleltaan määriteltäväksi (taas esimerkki naisten rakastamista säännöistä),yhteiskunnnan laeilla, heille kiintiöpaikat.

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari

Kiintiöt tosiaan ovat lääke joka hetkellisesti auttaa oireisiin, mutta ikäväkyllä pahentaa itse tautia.

Käyttäjän ReijaHaapanen kuva
Reija Haapanen

"pojat kyseenalaistavat opettajien auktoriteetteja ja tytöt sokeasti noudattavat niitä"

Kuka jaksaa taistella teidän kliseautomaatteja vastaan?

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari

"Kuka jaksaa taistella teidän kliseautomaatteja vastaan?"

No, toivottavasti ainakaan post-modernistit ei jaksa?

Vasta sitten kun vasta-valistukselliset teesit heitetään mihin kuuluu, historian romukoppaan, voi tasa-arvotyö saada taas vähäsen vauhtia.

Niin juu, ja millons te lopetatte omien "hyvät tytöt, pahat pojat" kliseiden jankuttamisen?

Varsinkin kun ne ei omaa todellisuuspohjaa.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema Vastaus kommenttiin #73

Postmodernismiin tämä ei liity mitenkään, tai ei ainakaan noin päin.

Pohjoismaisen valtiofeminismin aatehistoriallisena taustana voidaan pitää Hegelin Hengen fenomenologian kojevelaista tulkintaa, jossa hengen itsensä tunnistamisen prosessi latistuu teoriaksi ihmisen ominaispiirteistä, joista tärkein halu saada osakseen sosiaalista tunnustusta. Feministit projisoivat tämän oman ominaisuutensa kaikkiin kohtaamisiin, jolloin mitään aitoa tunnustamista ja kohtaamista ei tapahdu. Kun tasa-arvopolitiikan nimissä sama ajatusmalli ajetaan valtioon ja koko työelämään, erilaiset ihmiset ja vähemmistöt eivät enää löydä mitään töitä eivätkä halutessaankaan pysty esittämään uskottavia todisteluja paljon mistään.

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari Vastaus kommenttiin #75

No myönnettäköön että vedän aika isoja linjanvetoja, mutta riippumatta missä kohtaa sukupuuta mennään, niin konfliktin voidaan silti sanoa olevan se valistusliikkeen ja vasta-valistuksen välinen tai sen jatkumo.

Ehkä se lähestyn asiaa ns. "valveutuneen ulkopuolisen" näkökulmasta, tekee kommunikoinnista hieman hankalaa. Näen asian teknillis-tieteellisestä perspektiivistä josta kaikki sulautuu hieman yhteen, peittäen yksityiskohtia, mutta paljastaen suurempia juonteita.

Tästä perspektiivistä, kyseessä näyttäisi olevan kaksi täysin vastakkaista vaihtoehtoa, ylhäältä alas tai alhaalta ylös. Tämä kysymys näyttäisi olevan fundamentaalinen kaikissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa. PostModernismi on vain ylhäältä alaspäin rintaman uusin edustaja.

Uskaltautuisin jopa väittämään että kaikki kysymykset - tämänkin Puheenvuoron esittämä - voi pelkistää muotoon; Jumala vai Kvanttivaahto? Ylhäältä alas vai alhaalta ylös?

Eivätkö pojat osaa käyttäytyä vai eikö opettaja osaa johtaa luokkahuonetta?

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema Vastaus kommenttiin #79

Kohta tulee banni, mutta esimerkiksi Judith Butlerin ajattelu alkuperäisessä muodossaan on nimenomaan "alhaalta ylöspäin": Sukupuolen teoretisoinnin lähtökohtana oli havainnot butch ja femme- lesboista sekä transihmisistä, joita oli olemassa alakulttuureissa valtioista ja akateemisista diskursseista riippumatta ja joiden kategorioita filosofit ryhtyivät teoretisoimaan ja tekivät tästä päätelmiä sukupuolen luonteesta.

Pohjoismainen valtiofeminismi kääntää asetelman päälaelleen ylhäältä-alas muotoon ja tuottaa kaikista ajatuksista vääriä, alkuperäiselle vastakkaisia tulkintoja.

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari Vastaus kommenttiin #80

Butlerkin on osa mannermaisen filosofian jatkumoa, joka on saanut vasta-valistuksesta paljon vaikutteita, eli hänenkin tuotantonsa on kytkeytynyt meemeihin jotka suosivat "ylhäältä alaspäin" mallia.

"Pohjoismainen valtiofeminismi kääntää asetelman päälaelleen ylhäältä-alas muotoon ja tuottaa kaikista ajatuksista vääriä, alkuperäiselle vastakkaisia tulkintoja."

Vääjäämätön seuraus perutavista teeseistä, ei mitenkään kytkentäinen nimenomaan Pohjoismaiseen valtiofeminismiin. Pohjoismainen, varsinkin suomalainen feminismi on ehkä vastustuskykyisin autoritäärisyydelle. Mutta silti, monarkismia puolustamaan kehitetty filosofian juonne tulee aina suosimaan autoritäärisiä hahmoja. Vaikka sen ei haluttaisi tekevän niin.

Kaikkien mannermaisten filosofioitten vääjäämätön kohtalo, niiden varaan rakennetut järjestelmät tulevat aina tuottamaan autoritäärisyyttä, koska siihen on mannermaisen filosofian perusolettamat tarkoitettu.

Siksi, esim. Jokainen Marxismiin perustava valtio on ollut tyrannia. Jos totuus ei ole ihmisen ulkopuolella, on totuus silloin arvovalta-kysymys. Suositut vastaukset syrjäyttävät oikeat vastaukset. Karismaattisuus ohittaa kyvykkyyden.

Ja kun karismaattisuus on arvovallan ja totuuden lähde on tyrannin valtaannousu, vain ajan kysymys.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema Vastaus kommenttiin #81

Ei. Judith Butlerin käsitys toimijuudesta ja selitysmalli on toinen ja vastakkainen. Siinä erittäin marginaaliset toimijat, butch, femme, transgender, tuolla "alhaalla" tuottavat sukupuolta performatiivisesti toistoteoilla. Tästä päätellään, että sukupuoli on yleensäkin sosiaalinen konstruktio, joka syntyy performatiivisesti toistoteoilla. (Undoing Gender, 2004.) Päätelmästä voi olla eri mieltä, mutta ajattelu menee näin.

Pohjoismainen valtiofeminismi taas katsoo, että lainsäädäntö, mainokset ja massaviihde tuottavat tällaista tai tuolloista naiskuvaa tai maskuliinisuutta, ylhäältä alaspäin, mihin myös nuo Butlerin uutta luovat toimijat halutaan palauttaa ja alistaa. Vihreät feministit ovat niin vihaisia ja kärkkäitä bannaamaan, koska he puolustavat järjestelmää ja sen sitoumuksia.

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari Vastaus kommenttiin #82

Kuten sanoin, kommunikaatio-ongelmia. Elikkäs en väitä ettei Butler suosisi alhaalta ylöspäin ajattelua, mutta väitän hänen olevan osa ylhäältä alaspäin koneistoa.

Tämä näkyy siinä että hän olettaa ihmisen olevan pääosin tahdoton "yksikkö" joka menee muun valtavirtakulttuurin viemänä sen koommin ajattelematta. Tämä on nimenomaisesti se olettama jota tässä kritisoin, se miten mannermaisessa filosofiassa on aina se kuninkaan muotoinen reikä, joka sitten täytetään milloin milläkin, puolesta tai vastaan.

Mutta sitä kuningasta ei enää siellä ole, edes silloin kuin maassa moinen titteli on vielä käytössä. Koska se mikä teki kuninkaasta kuninkaan - valta - on riisuttu pois ja annettu kansalle.

Nyrkkiä heristetään kovin, mutta tyhjälle ilmalle ja sitten ihmetellään kun ei edisty.

Ja jos hyväksytään "kuninkaan" poissaolo, sitten vastuu kollektivisoidaan yhteisölle tai osalle siitä ja vaaditaan ratkaisemaan ihmisen epätäydellisyyden ongelma.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema Vastaus kommenttiin #83

Judith Butler peruutti kesäkuussa äkillisen sairauden vuoksi osallistumisensa kansainväliseen konferenssiin ja lähetti kirjeen osanottajien käytettäväksi, mukaan lukien minä, non-presenting participant:

“Here I would suggest that for the queer movement to remain radical, we have to work inside and outside the law, since not all of our intimate associations seek recognition by the law. Of course, sometimes we require legal recognition, but sometimes we want to stay living and loving in extra-juridical zones. [--]

At the same time, if we find ourselves becoming a purely legal movement, we will not be able to imagine the political shape of our future outside or beyond the law. We wish to be legally recognized, but we do not wish to define ourselves fully inside the terms of the law. So how in the midst of such an important struggle for legal enfranchisement, do we keep our political imaginations open, refusing to succumb to definitions of who we are that restrict how we may imagine ourselves.

I am most disappointed and sorry not to be there with you. I send you my solidarity and my admiration.
Judith Butler"

Pohjoismaiset vihreät feministit taas haluavat muodostaa mahdollisimman aukottoman sosiaalisen näennäisluokittelijoiden verkoston, joka määrittelee sen kuka mitäkin on ja rajoittaa sitä, miten ihmiset voivat kuvitella itsensä. Vahinko, etten päässyt argumentoimaan.

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari Vastaus kommenttiin #84

"Pohjoismaiset vihreät feministit..."

En lähtisi rajaamaan tota pelkästään vihreisiin feministeihin, vihreisiin tai feministeihinkään. Kyseinen ongelma löytyy tavalla tai toisella jokaisesta puolueesta ja jokaisesta aatteesta.

Ja lähes kaikissa niistä se saavuttaa tarkoituksenvastaisia tuloksia.

Jouko Kauppi

Kivasti kirjoiteltu, mutta...
On mielenkiintoista nostaa selkeä epäkohta esiin ja samalla sotkea se toisella epäkohdalla, haudaten selkeämpi epäkohta loputtomaan keskusteluun sukupuolten vastakkainasettelusta.
Jos tytöt olisi koulussa fyysisen kehittymisen ja kasvamisen "jälkijunassa" uskon että asiaan olisi puututtu.
Yritysten ylenemisen tikapuut ja menestys siellä on eri mailma jolla ei ole mitään tekemistä esimerkiksi nykyisten 15 v nuorten kanssa.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Täältä kun lukee kommenttikenttiä niin ymmärtää hyvin, miksi feminismillä on aika tärkeä paikka tässä ajassa.

Oman pikku elämänsä asiantuntijat suoltaa ops-puppua ja naisten kyvyttömyyttä johtotehtäviin ihan kuin elettäisiin jossain neljäkymmentäluvulla.

Tietysti, jos oma itsetunto riippuu siitä mikä kalu jalkojen välissä roikkuu ja ei kykene kestämään sitä, että ihmiset on yksilöitä eikä niiden jatkeidensa orjia niin vaikeaahan se on.

Ihme pelleilyä. Näin omalla kielellänne kasvattaisitte vähän munaa ja menisitte nillittämään ihan vaikka oluttuoppiin.

Käyttäjän ToniSaari kuva
Toni Saari

TL;DR: Feminismin tarkoitus ei ole - tai ei ainakaan pitäisi - pönkittää sinun - tai kenenkään muun - egoa.

Pikaisesti selasin kommentit läpi, enkä nähnyt mitään joka viittaisi intristiseen taipumukseen. Opituista tavoista ja niiden sopimattomuudesta johtotehtäviin, puhuttiin kyllä.

Vähän voisit parantaa niitä omia tapojasi, mitä luetun ymmärtämiseen tulee.

Ja tästä sun postauksesta hyvin näkyy ne autoritäärisyyden meemit, heti kun vähän kyseenalaistetaan teesejä, niin heti on semmosta peppukipua että, huh huh.

Feminismi ei ole mikään pyhä lehmä jota ei saa kyseenalaistaa, päinvastoin se on poliittinen liikekanta ja sen takia sitä PITÄÄ kyseenalaistaa.

Tietenkin Feminismi voi uudelleenmääritellä itsensä uskonnoksi, jolloin se voi pitää kiinni kyseenalastuksensa moraalisesta vääryydestä. Tosin, silloin sen pitää irrottautua politiiksasta demokratian hyvien tapojen mukaisesti.

Vaihtoehtoisesti, Feminismi voi ei vaan sallia, vaan jopa kannustaa ajatustensa kritisointia ja siten muuttua uudistumis- ja kilpailukykyisemmäksi ideologiaksi tai näivettyä hiljalleen, kunnes joku uusi kilpailukykyisempi ideologia antaa sille kuoliniskun.

Ja ennenkuin edes ehdotat mitään yhtä typerää kliseetä kuin; "Ai pitääkö ajatus, että nainen on ihminen kyseenalaistaa?" Kyseenalaistetaanpa nimenomaan tuo ajatus;

Määrittääksemme onko nainen ihminen, pitää meidän määritää mikä on ihminen. Yleensä tässä ajatuksessa mies on määritelty ihmiseksi, joten ihmisen määritelmä sisältää ainakin miehet.

Koska lajiero määrittyy keskinäisen lisääntymiskyvyttömyyden mukaan, kysymys muokkaantuu muotoon; "Pystyvätkö naiset ja miehet lisääntymään keskenään?"

Siispä vastaus on kyllä, voimme todeta naisen olevan ihminen.

Summatakseni kaikki argumenttinin tähän blokaukseen lyhyesti; Feminismin - ikäväkyllä - yleisin alajaos sisällyttää itseensä meemejä joiden alkuperäinen tarkoitus on ollut oikeuttaa monarkistinen valtiovalta.

Ei, nämä meemit eivät ole universaaleita naisten tai feministien keskuudessa, eivätkä ne ole naisten yksinoikeus, kuten aikaisemmin huomautin. Tosiaan, kyse on opituista tavoista, ei synnynnäisistä ominaisuuksista.

Tämä peilaantuu sekä johtoryhmiin, että luokkahuoneisiin. Mannermaisen filosofian vaikutuksen alaiset eivät pärjää Analyyttisen Filosofian meemien dominoimassa ympäristössä, joka on yhä suurempi ja suurempi osa yhteiskuntaa.

Hyvä puoli on se, että ongelma ratkeaa lähes itsestään. Huono puoli on se, että te joiden asia tämän ongelman ratkaisu olisi, käytännössä toiminnallanne pahennatte ongelmaa entisestään.

Viimeinen illuusio jonka haluan puhkaista, on tämä; Keskustelu ei missään kohtaa ole ollut Feminismi vastaan Anti-Feminismi, vaan Mannermainen Filosofiaa edustava Feminismi vastaan Analyyttisestä Filosofiasta ammentava Feminismi.

Toimituksen poiminnat