KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Teknologia ei ole ainoa muutosajuri energiamarkkinoilla

Artikkelit siitä, miten uusiutuva energia ja uudet teknologiat mullistavat energiamarkkinoita, alkavat olla aika peruskauraa suomalaismediassakin. Useimmiten näkökulmana on tuuli- ja aurinkosähköteknologian hinnan halpeneminen. Tämä onkin merkittävä tekijä markkinoiden kehitykselle.

Teknologian ja sen hinnan kehitykseen keskittyminen on kuitenkin turhan kapea-alainen lähestymistapa. Maailmalla ja Suomessa tapahtuu paljon muitakin asioita, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, että energiamarkkinat saattavat muuttua lähitulevaisuudessa paljon radikaalimmin kuin vain tuotantoteknologioiden osalta.

1. Kuluttajakäyttäytymisen muutos
Olen aiemminkin kirjoittanut energiateknologian brändäytymisestä sekä kuluttajien käyttäytymisen vaikutuksista energiamarkkinoihin. Tiivistetysti ilmaistuna  on nähtävissä selkeitä signaaleja, että energiasta on tulossa perushyödykkeen sijaan yhä enemmän elämäntapavalinta.

Kasvavalle joukolle kuluttajia ei ole yhdentekevää, millä tavalla heidän käyttämänsä sähkö ja lämpö tuotetaan. Vaihtoehtojakin alkaa olla markkinoilla yhä enemmän. Pientaloasukkaille on tarjolla monenlaista teknologiaa, mutta yhä enemmän myös palveluja - edes Suomen kaltaisessa tee se itse -miesten ja -naisten paratiisissa kaikki eivät halua nikkaroida paneeleja katoilleen itse.

Kerrostaloasukkaatkin voivat valita, millä tavalla heidän käyttämänsä sähkö on tuotettu. Nimikkoaurinkopaneelinkin voi vuokrata, mutta kyse on toistaiseksi lähinnä kuriositeetista.

Olennaista on se, että kustannustehokkuus on vain yksi monista valintakriteereistä. Ekologisuus on osalle kuluttajista vielä tärkeämpää. Myös vaivattomuus ja käyttömukavuus ovat merkittäviä kriteerejä. Jotkut ovat valmiita näkemään paljonkin vaivaa säästääkseen kustannuksissa, toiset puolestaan maksamaan enemmän, jotta ei tarvitse nähdä vaivaa.

Energiamarkkinoiden kannalta tällä trendillä on monenlaisia vaikutuksia. Ensinnäkin on syntynyt kasvava markkinarako energiaan liittyville kuluttajapalveluille. Toisekseen perinteisemmän energiamyynnin markkinarako kapenee. Pelkkää sähköä tai lämpöä perinteiseen tyyliin myyvät yritykset saattavat lähitulevaisuudessa löytää itsensä koko ajan tiukemmin hintakilpailluilta markkinoilta, joilla katteet ohenevat olemattomiin.

2. Globaalien kuluttajabrändien vaikutus
Kuluttajien mielenliikkeet heijastuvat voimakkaasti suurten kuluttajabrändiyritysten toimintaan. Esimerkiksi Ikea ja Apple ovat sitoutuneet tavoitteeseen tuottaa kaikki toiminnassaan käytettävä sähkö uusiutuvilla. Energiainvestointeihin yritykset ovat varanneet jopa miljardien dollarien budjetit.

Monilla muilla jäteillä, kuten l’Orèalilla ja Univelerillä on niilläkin selkeät ympäristötavoitteet muun muassa tuotannon ja kuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle.

Markkinoiden kannalta globaalien toimijoiden valinnoilla voi olla hyvinkin suuria vaikutuksia. Jos yksi globaali toimija alkaa edellyttää myös alihankkijoiltaan tiukkojen ympäristökriteerien noudattamista, vaikutukset heijastuvat tuhansiin yrityksiin eri puolille maailmaa. Uusien tuotantolaitosten paikkoja mietittäessä uusiutuvan sähkön ja vähäpäästöisten kuljetusmuotojen saatavuus ovat yhä tärkeämpiä kriteerejä. Nämä asiat on Suomessakin hyvä pitää mielessä, kun mietitään liikenteen ja energiantuotannon ohjausmekanismeja.

Meillä keskitytään julkisessa keskustelussa lähes yksinomaa oman vientiteollisuutemme asioihin, vaikka kansantalouden kannalta olennaisen tärkeää on myös se, miten houkuttava investointikohde Suomi on ulkomaisille toimijoille. Ydinvoima ei välttämättä kelpaakaan sähkön lähteeksi Suomenkin himoitsemille kansainvälisten yhtiöiden datakeskuksille.

3. Uudet toimijat energiantuotannossa
Edellä mainitut Ikea ja Apple ovat myös itse suuria energiantuottajia. Ikea on asentanut 700.000 aurinkopaneelia ja yli 200 tuuliturbiinia eri puolille maailmaa, ja Applella on pelkästään Maidenin datakeskuksessaan Pohjois-Carolinassa yhteensä 50 MW:n edestä aurinko- ja biokaasukapasiteettia. Suomessa esimerkiksi S-ryhmästä on tullut merkittävä toimija tuulisähkömarkkinoilla.

Kuluttajien oman energiantuotannon yleistyessä Suomessakin tullaan todennäköisesti myös näkemään entistä enemmän kuluttajien voimaosuuskuntia USA:n ja Euroopan tyyliin. Osuuskunnat tarjoavat kuluttajille väylän haastaa suuria energiayhtiöitä, kuten Saksassa on tapahtunut.

Uudenlaiset toimijat muokkaavat markkinoita muun muassa verkkobisneksen näkökulmasta. Sähkön osalta se, että markkinoille ilmestyy paljon paikallista tuotantokapasiteettia, jonka omistajilla kaikki pääoma ei ole kiinni energiantuotannossa ja -verkoissa, voi vaikuttaa isostikin verkkojen ylläpitämisen kannattavuuteen. Katteita voidaan toisaalta hakea Venäjän tyyliin kapasiteettimaksusta, mutta markkinaehtoisempi tapa voi löytyä esimerkiksi lisäarvopalveluista.

Lämmöntuotannossa kaukolämpöverkkojen avaaminen hajautetulle tuotannolle on parhaillaan kuuma puheenaihe. Kun paine hiilellä toimivien CHP-laitosten alasajoon kovenee kaiken aikaa, hajautetusta tuotannosta voi löytyä kaukolämmön pelastaja. Tuotannon hajauttaminen pienempiin yksiköihin hajauttaisi myös liiketoimintariskiä, mikä olisi nykypäivän volatiileilla markkinoilla varsin hyvä kehityssuunta.

Globaalien trendien puristuksissa
Energiantuotanto on siis monen globaalin trendin puristuksissa, ja kaikki näistä trendeistä eivät suinkaan ole selitettävissä suomalaisten perinteisellä vahvuudella, eli insinööriosaamisella. Energiamarkkinoiden kuluttajistuminen ja uusien toimijoiden mukaantulo merkitsevät markkina- ja markkinointiosaamisen, asiakkuudenhallinnan ja lisäarvopalvelujen kehittämisen sekä ketterän strategiaosaamisen merkityksen huimaa kasvua.

Kysymys kuuluukin, onko suomalainen energiateollisuus riittävässä iskussa vastaamaan haasteeseen? Toinen, yhtä tärkeä kysymys kuuluu, onko suomalainen energiapolitiikka lainkaan samalla planeetalla markkinoiden kehitystrendien kanssa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

Mikä onkaan pätevyytesi sähköverkoista, kun pyrit mestaroimaan sillä alalla?

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Kaisa jaksaa unelmoida brändätystä energiasta. Otetaan vaikka sähkö: se on perusbulkki kamaa kuten vaikka vesi. Vesijohtovesi on suomessa huippulaadukasta mutta ei sitä ole mitenkään erityisemmin brändätty. Näin joskus Milanolaisessa tavaratalossa myynnissä brändättyä vettä hintaan 10€/litra. En usko että edes Kaisa suostuu maksamaan brändätystä sähköstään samassa suhteessa.

Ikea ja Apple ovat jossain määrin kait investoimassa energiantuotantoon. Hieman jälkijättöistä. Meikäläisen teollisuuden omistama Pohjolan Voima on investoinut esim. tuulipuistoihin jo 90-luvulla. S-ryhmän omistama Tuuliwatti on toistaiseksi kunnostautunut merkittävänä tukiaisten rohmuna. Merkittäväksi toimijaksi tällä alalla vihreiden silmissä pääsevät yritykset jotka eivät työllistä ketään ja eivät maksa yhteisöverojaankaan.

Kuluttajistuminen tulee kasvamaan toivottavasti haja-asutusalueella jolloin esim. myrskyjen aiheuttamat tuhot ovat lievempiä. Kuinka paljon se vaikuttaa maakunnallisiin sähköyhtiöihin on toinen asia. Valtakunnallista merkitystä sillä ei ole. Energiateollisuus on todennäköisesti tietoisempi näistä asioista kuin haihattelevat vihreät edes luulevat. Elikkä otetaan me vain rennosti ja eletään kuten ennenkin. Tavallisella kuluttajalla ei liene kuin huonoja kokemuksia trendien aallonharjalla olemisesta.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Ikealla on energiainvestointeihin 2 miljardin dollarin budjetti, Applella satojen miljoonien. Onko tuo "jossakin määrin", riippuu kai näkökulmasta.

En minä unelmoi brändätystä energiasta, vaan seuraan markkinasignaaleja. Helsingissä esimerkiksi Helenin aurinkopaneeliosuudet myytiin hetkessä loppuun, vaikka niillä tuotettu sähkö tulee kuluttajalle huomattavasti kalliimmaksi. Se kertoo varsin selkeää tarinaa siitä, että sähkö ei ole pelkkää perusbulkkia.

Energiateollisuus järjestönä on kyllä hyvin tietoinen näistäkin trendeistä - tiedän, koska juttelen heikäläisten kanssa usein. Mutta se ei tarkoita, että energia-alan yritykset olisivat yhtä hyvin kartalla. Alan yrityskenttään mahtuu monenlaista ja monen kokoista toimijaa, joilla on hyvin erilaiset valmiudet pärjätä markkinoiden muutoksessa.

Käyttäjän MikkoKotiranta kuva
Mikko Kotiranta

Ikea ja Apple saavat investoida energiaan jos haluavat. Kutuisin kyseistä toimintaa viherpesuksi. Varsinainen liiketoiminta yrityksillä on huonekalujen myynti ja elektroniikan kehittäminen ja tuotteistaminen.

Helenin aurinkopaneelit ovat hyvä bisnes Helenille mutta ei paneeleiden vuokraajille jotka mielestäni osoittavat joko huonoa laskutaitoa tai ovat valmiita maksamaan vihreästä omastatunnosta. Mielenkiintoinen blogi aiheesta: http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2015/06/haluat...

Ihmettelen miksi olet huolissasi energia-alan yrityksistä? Luulisi että kannattaisit katoa alalla jotta vihreät "hyväksytyt" energiayritykset pääsisivät kannattaviksi.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Ihan sivuhuomiona: S-ryhmä työllistää Suomessa osapuilleen 40.000 henkeä, joten en nyt ihan ymmärrä tuota heittoa toimijoista, jotka eivät työllistä ketään.

Toimituksen poiminnat