KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Terveisiä palkkakuopasta

Tänään vietetään naisten palkkapäivää. Se määräytyy Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin perusteella. Vuosipalkaksi muutettuna se merkitsee sitä, että naisten palkat on nyt maksettu ja loppuvuoden he työskentelevät ”palkatta”.

STTK:n aamulla julkaiseman selvityksen mukaan naisten ja miesten palkkaero on lähtenyt jälleen kasvuun: viime vuonna naisten palkka oli 83,4 prosenttia miesten palkasta, nyt osuus on 83,3 prosenttia.

Joku voi tietysti todeta, että väliäkö nyt yhdellä prosentin kymmenyksellä. Nykytilannetta sekä erinäisiä hallituksen politiikkatoimia tarkastellessa kuitenkin nousee esiin monia huolenaiheita.

Naisten ja miesten palkkaeroihin vaikuttaa pari erityisen voimakasta syytä: poikkeuksellisen sukupuolittuneet työmarkkinat sekä perhevapaiden epätasainen jakautuminen äitien ja isien välillä.

Ensinnäkin ne työmarkkinat: EK:n selvityksen mukaan vain viidessä EU-maassa on vielä voimakkaampi työelämän sukupuolijakauma kuin Suomessa. Miehistä valtaosa (82 %) työskentelee yksityisellä sektorilla, kun taas julkinen sektori on naisten kansoittama. Toimialat ovat voimakkaasti jakautuneet “miesten aloihin” ja “naisten aloihin”.

Alojen lisäksi jakautuneita ovat myös työtehtävät. Jopa naisenemmistöisillä aloilla johtotehtävissä on usein miehiä, kun taas “miesten aloilla” naiset hoitavat konttorihommat. Johtotehtävissä naisten vastuulla ovat useimmiten niin sanotut tukifunktiot, kuten viestintä ja henkilöstöhallinto. Miehillä puolestaan on liiketoimintavastuu.

Työmarkkinoiden voimakas jakautuminen on saanut aikaan sen, että myös palkkatasot “miesten” ja “naisten” aloilla ovat voimakkaasti eriytyneet – miesten työtä arvotetaan korkeammalle, ja pitkälti koulutustasosta riippumatta. Korkeakoulutettu lastentarhanopettaja tienaa murto-osan ammattikoulun käyneen rakennusmiehen palkasta.

Toisekseen se lastenhoito: THL:n tilastojen mukaan vanhempainvapaata käyttävät lähes yksinomaan äidit. Isyysvapaan lisäksi pidettävää vanhempainvapaata käyttää vain 1–3 prosenttia isistä. Kotihoidon tuella lapsia hoitaa myöskin lähes aina äiti.

Perhevapaat ovat vaikea keskustelunaihe, koska yleensä jäädään väittelemään “lapsen edusta”, eli siitä, kenen ja miten lapsia kuuluisi hoitaa. Epätasaisella jakautumisella on kuitenkin kiistatta negatiivinen vaikutus naisten ansiokehitykseen. Lisääntymisikäiset naiset jäävät miehiä herkemmin pätkätyökierteeseen, koska heitä pidetään “vauvariskinä”. Pitkät kotonaolojaksot myös hidastavat äitien palkkakehitystä ja pienentävät eläkkeitä.

Tässä tilanteessa Sipilän hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvo on Suomessa toteutunut, näyttää sekä irvokkaalta että huolestuttavalta.

Kun tarkastelee hallituksen toimia ja kannanottoja, huoli sen kuin kasvaa. Samaan aikaan, kun “miesten aloille” teollisuuteen jaetaan miljardiluokan verohelpotuksia, “naisten aloilta” koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta nipistetään jo ennestäänkin niukoista resursseista.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden kaventaminen heikentää yhdellä kertaa naisten työllistymismahdollisuuksia ja naisenemmistöisen alan työnäkymiä ja -olosuhteita. Perhevapaajärjestelmän uudistamisesta ei puhuta hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa halaistua sanaa, ei myöskään nuorten naisten pätkätyökierteestä.

Kuin kirsikkana kakussa ulkoministerimme pilkkaa opetushallituksen pyrkimyksiä edistää tasa-arvokasvatusta kouluissa.

Kirjoitin viime vuonna blogissani, että Suomi on rakenteiltaan yksipuolinen äijätalous, jossa kansantalouden kasvu on liiaksi muutaman suhdanneherkän teollisuudenalan varassa. Ja siinäpä se villakoidan ydin: sukupuolten epätasa-arvo pienentää loppujen lopuksi meidän kaikkien kakkua. Ei näin pienellä kansakunnalla ole varaa haaskata kenenkään osaamispotentiaalia. Tämä olisi hyvä sisäistää siellä Impivaarassakin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Jopa naisenemmistöisillä aloilla johtotehtävissä on usein miehiä, kun taas “miesten aloilla” naiset hoitavat konttorihommat.

Ja tämähän ei voi johtua vaikkapa siitä, että "miesten aloilla" johtotehtävissä ovat usein diplomi-insinöörit, ja konttorihommissa merkonomit. Montakos prosenttia diplomi-insinööreistä olikaan naisia?

"miesten työtä arvotetaan korkeammalle, ja pitkälti koulutustasosta riippumatta."

Olikos tähän jotain tutkimusnäyttöä tueksi, vai onko tämä vain ihan puhdasta mutuilua, jonka toivot muuttuvan todeksi, jos sitä tarpeeksi usein toistaa?

Vai olisiko luonnollisempia selityksiä esimerkiksi se yksityinen vs. julkinen sektori (yksityinen maksaa juuri sen verran kuin se liiketaloudellisesti kannattaa, julkinen joutuu keräämään rahat veronmaksajilta) tai alan työvoimavaltaisuus/ pääomavaltaisuus. Molemmista kun (toisin kuin sinun valheestasi) löytyy tukevasti tutkimustietoa.

"Korkeakoulutettu lastentarhanopettaja tienaa murto-osan ammattikoulun käyneen rakennusmiehen palkasta."

Ja tällä anekdootilla oli todistusarvoa siksi, että? Poliisi (miesvaltainen ala) tienaa helkkaristi vähemmän kuin juristi (naisvaltainen), joten ilmeisesti naisten työtä arvostetaan enemmän kuin miesten?

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Hei,
Kannattaa alkajaisiksi tutustua tekstissäni linkittämääni EK:n selvitykseen, jossa käsitellään varsin laaja-alaisesti miesten ja naisten välisiä eroja työelämässä.

Tässä myös juttu, jossa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija kommentoi samaa aihetta: http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/a... Kuten jutusta huomaat, palkkaerot eivät selity pelkällä julkinen sektori – yksityinen sektori -jaottelulla, vaan naisten palkat ovat yleisesti alhaisemmat myös yksityisen sektorin työpaikoissa.

Tämä Ylen juttu saattaa myös kiinnostaa: http://yle.fi/uutiset/3-8420322 Yle kävi läpi palkkatilastot yli 400 ammatista ja vertaili naisten ja miesten keskipalkkoja keskenään.

Diplomi-insinöörien suosiminen johtajarekrytoinneissa on muuten täysin suomalainen ilmiö, edes Ruotsissa ei löydy vastaavaa. Se onkin sinänsä hyvin erikoista, sillä insinööritaito ja johtamisosaaminen eivät mitenkään itsestäänselvästi korreloi keskenään. STM:n tutkimuksesta uutisoi mm. Hesari: http://www.hs.fi/talous/a1434427427378?jako=e4718b...

Tutkimustietoa siis kyllä löytyy, varsin paljon. Suosittelen tutustumaan!

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tekstiisi ei kyllä ole linkitetty yhtään mitään.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #4

On toki. Mutta tässä vielä linkit erikseen, jos tekstiin upotetut linkit ovat sinulle hankalia:

STTK:n selvitys palkkaeroista: https://www.sttinfo.fi/tiedote?publisherId=1912&re...
EK:n selvitys työelämän sukupuolittuneisuudesta: https://ek.fi/wp-content/uploads/naisetmiehet_maal...
THL:n tilasto vanhempainvapaista: https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #13

Jos ne upotetut linkit olivat siellä, näkyivät todella huonosti. Mutta
- STTK:n selvitys näytti vain lukuja, eikertonut mitään sitä, mistä ja miten ne on saatu
- EK:n raportti oli kolmisen vuotta vanha, joten tuon STTK:n väittämän suhteen se oli epärelevantti
- vanmhampainvapaiden käyttö ja palkkaerot ovat eri asioita

Jos palkkaeroista halutaan puhua, oikea vertailun kohde on samanlaisesta työstä saatu palkka tehtyä työtuntia kohti.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin, mikään noista linkeistä ei johda tutkimukseen, joka väittäisi palkkaeron johtuvan erilaisesta suhtautumisesta "miesten" ja "naisten" töihin. Ainoa viittaus oli tutkijan mielipide.

Enkä muuten tarjonnut selitykseksi pelkkää julkinen vs. yksityinen -jakoa, vaan yhtä lailla alan/ työpaikan pääomavaltaisuutta/ työvoimavaltaisuutta.
Ja katso, itsekin linkkaat juttuun, joka toteaa että pieniä palkkoja maksetaan työvoimavaltaisilla palvelualoilla, jotka nyt sattuvat olemaan niitä, joissa arvonlisää per käsipari syntyy vähänlaisesti.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #5

Laitanpa tähän linkin Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin, joka kertoo, että kehitys on blogistin väittämään nähden päinvastainen. Naisten ansiot ovat nousseet jatkuvasti nopeammin.

Säännöllisen ansion indeksi prosentuaalisia muutoksia:
http://www.stat.fi/til/ati/2016/03/ati_2016_03_201...

Tuorein ansiotasoindeksin julkistus:
http://www.stat.fi/til/ati/2016/03/ati_2016_03_201...

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #10

Linkittämäsi materiaali näyttää sen, että naisten palkkataso on järjestään matalampi kuin miesten niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Miten se mielestäsi todistaa päinvastaista kuin blogini? Tilastokeskuksen indeksiin nuo STTK:n laskelmatkin perustuvat.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #14

Omitunen tulkinta kun naisten palkkaindeksin vuosimuutos on jokaisena vuonna 0,1 . 0,3 % miesten muutosta korkeampi.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

DI on ollut kaikkialla maailmassa yleisin johtaja koko teollistumisen ajan. Mitä enemmän talous on siirtynyt jälkiteolliseen palvelutalouteen, sitä enemmän bisneskoulutuksen saaneet ovat vallanneet johtopaikkoja. Suomessa isot firmat ovat raskaan teollisuuden firmoja ja DI:t pysyvät sellaisissa yleensä nokkana.

Noamn Chomsky muuten ihmetteli taannoin jotta onko se vain sattumaa että duunarin palkat nousivat jenkeissä vahvasti 70-80-luvuille saakka kunnes DI:t rupesivat häviämään johtopaikkoja kauppislaisille.

Mutta, summa summarum. Turha kitistä ettei saa toimarin pestejä. Voi aina mennä, perustaa firman ja ruveta nokaksi. Jos nainen on paras eikä häntä palkata, hän perustaa paremman firman ja syö huonomman firman markkinat. Se on vain syrjivän firman tappio se.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #6
Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Ei noita oikein voi lailla Muuttaa.. jos naiset tahtovat tehdä sellaista työtä mistä maksetaan vähemmän niin se on naisten valinta.. Yleensä äidit tahtovat jäädä kotiin lapsen kanssa ja taas on naisen oma valinta tai perheen yhteinen.. Kerro sellainen lakimuutos jolla eroja voidaan kaventaa? Vain mielipiteillä ja ajatuksilla se voidaan tehdä.. Ja oikeastaan mitä väliä jos naiset ansaitsevat vähemmän.. kunhan vain samasta työstä maksetaan sama palkka olkoot nainen tai mies, Ja näin nykyisin onkin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvä kommentti! Nimenomaan tuo toteamus "mitä väliä". Sillä ei todellakaan ole väliä, koska kyse on tilastollisesta kuriositeetista. Tämänkin blogin kirjoittaja on itse pitkän linjan yrittäjä eikä suinkaan ole jäänyt ruikuttamaan naiseuttaan. Nyt kuitenkin ruikuttaa muiden puolesta, ilmeisesti feminismi-ideologiaan sitoutuneena.

Elämässä on muitakin arvoja kuin tulotaso eikä miehen ja naisen tasa-arvoisuutta voi mitata sillä mittarilla. Naiset edelleenkin synnyttävät lapset ja on hyvin luonnollista, että imettäjä huolehtii jälkikasvustaan alkuaikoina tiiviimmin kuin "metsästäjä". Tuona aikana hänen tulotasonsa ei voi olla aivan sama kuin työssä käyvillä keskimäärin ja sen pitäisi olla aivan ymmärrettävää sekä hyväksyttävää.

Tuloeroista voisi tehdä äärettömän määrän erilaisia tilastoja erilaisten ominaisuuksien suhteen - ei pelkästään sukupuolen perusteella. Ja aina voitaisiin osoittaa, että joku ominaisuus muodostuu "syrjintätekijäksi".

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

No itse asiassa ei ole. Samasta työstä ei suinkaan aina makseta naisille ja miehille samaa palkkaa. Tähän liittyen olen tuolla ylemmässä kommentissa linkittänyt useita lähteitä. Itsekin olen aikoinaan esimiehenä tapellut tiimini naisille palkankorotuksia, kun edellinen esimies oli maksellut tiimin miehille "hyvän miehen lisää", vaikka heidän työtehtävänsä olivat joissakin tapauksissa jopa vähemmän vaativia.

Laeilla voidaan vaikuttaa muun muassa siten, että vastuu lastenhoidosta jakautuu tasaisemmin äitien ja isien kesken. Näin tehdään muissa Pohjoismaissa, ja niissä tasa-arvo toteutuukin sekä perheissä että työelämässä paremmin kuin Suomessa. Se, että nainen jää kotiin hoitamaan lapsia, ei suinkaan aina ole kiinni äidinvaistosta, vaan olosuhteiden pakosta, kun äiti joko on pätkätyössä tai tienaa isää huonommin – mikä taas puolestaan hyvin pitkälti johtuu juuri niiden perhevapaiden jakautumisen epäsuhdasta.

Paljon on kiinni myös kasvatuksesta. Siksi onkin hyvä, että Opetushallitus pyrkii ohjaamaan opettajia ja lastentarhanopettajia huomioimaan tasa-arvokysymykset työssän entistä paremmin.

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"Terveisiä palkkakuopasta"

Vihreät naiset, osoittakaa, että olette palkkanne arvoisia!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Maalaisen palkka on vain 80% kaupunkilaisen palkasta.

http://www.tilastokeskus.fi/til/pra/2014/pra_2014_...

Mielestäni hallituksen pitäisi puuttua tähän epäkohtaan ja ellei maalaisten palkkaa saada helposti nostettua, olisi alennettava jokaisen pk-seudulla asuvan palkkaa 20%. Silloin meidän epätasa-arvolla raskautettujen suhteellinen asema parantuisi ja se taas olisi melkein yhtä hyvä kuin jos saisi rahaa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Rakennustyöntekijät ym. 2960e tämmöisen löysin iltalehden hiukan viihteellisestä palkkavertailusta. http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2016103122515044_... Toinen minkä löysin 2457e http://www.palkkavertailu.com/palkka/rakennusmies. Kuulostavat aika todellisilta. Tämä sisältää lisät ja ylityöt, keskiansio siis. Tuntipalkat lienevät 15e korvilla, siis keskimäärin. Ykisttäisellä ahkeralla toki tulot voivat olla suuremmat, jos on mahdollisuus tehdä paljon ylitöitä. Tosin kotona ei silloin tarvitse olla ja omat harrastukset pyörivät silloin työnteon parissa.

Tehtyjä työtunteja oli 2014 keskimäärin 1764 statin sivulta. Tämä ei sisällä ruokailua, kuten usein julkisilla. Eli siis on enemmän todelliseen työntekoon käyttettyä aikaa. Muitakin kissanristiäsiä, palavereja jne... on julkisella paljon.

Työura raksamiehellä alkanee aikaisin. Ura päättyy harvoin terveenä eläkkeelle ja tapaturmiakin on paljon. Työ on epävarmaa ja lomautuksia on usein. Yleensä tiedetään töistä yhden työmaan verran ja sen jälkeen katsotaan taas mihin mennään. Välillä tietää töitä olevan vain kahdeksi viikoksi jne.. Kokemusta on.

Julkiset työtunnit 1516 2014. Onhan tuossa eroa. Mitä on siis vielä lastentarhan opettajien keskiansio. Ei siis taulukkopalkka? Murto-osa rakennusmiehen palkasta? Tuossa iltalehdessä oli 2580e? Lieneekö tällaista. Työajan huomioon ottaen palkkahan on aiva normaalia tasoa. Mutta toki kaikki enemmän tarvitsisivat. Ainakin enemmän kuin raksamies.

Kaikin tavoin parasta olisi yksityistää päivähoitopalvelut. Julkinen ostaisi palvelut kilpailutuksen jälkeen tai sitten suoraan vanhemmat. Palkanmuodostuskin tulisi sen mukaan mitä firma pystyy tuottamaan ja minkä osuuden työntekijät tuoloksesta pysytyvät itselleen vaatimaan.

Aina voi lähteä rakennuksille kultaa vuolemaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miehet tosiaan hoitavat kaikki vaaralliset ammatit. Tyypillisenä vuotena kaikki työtapaturmissa kuolleet ovat miehiä. Samoin esimerkiksi raksalla altistus pienhiukkasille - eniten terveyteen vaikuttaville ympäristötekijöille - on satakertainen verrattuna lähes mihinkään muuhun ammattiin.

10 mikrogrammaa kuutiossa lisää kuolleisuutta noin 1%. Sairaanhoitaja altistuu ehkä noin 5 mikrogrammalle, raksamies helposti 500 mikrogrammalle.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Siinäpä asia, jossa on paljon parannettavaa. Se, että nostaa esiin yhden epäkohdan, kuten minä tässä sukupuolten palkkaerot, ei tarkoita, etteikö myös muita epäkohtia pitäisi korjata. Voi olla sinulle yllättävää, mutta feministit nimenomaan pyrkivät vähentämään kaikenlaista eriarvoisuutta. Minusta muun muassa miesten kokema väkivalta ja tapaturmat sekä terveysongelmat ovat vakavia asioita, joita pitää pyrkiä korjaamaan. Ne eivät kuitenkaan ole aiheena tällä kertaa. Voit vaikka itse kirjoittaa blogin tuosta aiheesta, kun se on selvästi sinulle läheinen.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Ok, raksamieskään ei tienaa valtavia summia – vertaus siis ontui siltä osin. Mutta saman verran kuitenkin suunnilleen kuin lastentarhanopettaja, joka on kouluttautunut ammattiinsa huomattavasti pidempään. Myös lastentarhanopettajan työ on ruumiillisesti raskasta, ja moni joutuukin jäämään työstä pois ennen aikojaan mm. selkävaivojen vuoksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jokainen valitsee koulutuksensa itse. Ei koulutuksesta makseta eikä pidäkään maksaa. Jokaiselle pitää työssä maksaa hänen vastuunsa, suorituskykynsä, tuloksentekokykynsä tai työn vaativuuden mukaan yleinen markkinapalkkataso huomioiden.

Ei ole mahdollista verrata keskenään edellä mainittujen seikkojen osalta kaikkia tyystin erilaisia työtehtäviä, kuten vaikkapa lastentarhaopettajan tehtävää raskaaseen raksahommaan. Itse asiassa kuulostaa hyvin todellisuudesta vieraantuneelta viestinnältä sellainen, jossa korostetaan lastentarhaopettajan fyysisiä haasteita. Miltei missä tahansa työssä on omat fysiikkaan liittyvät lainalaisuutensa. Konttoripöydän ääressäkin istuva voi kärsiä työn aiheuttamista selkävaivoista, hiirikädestä t.m.s.

Muistuu mieleeni Kekkosen hyvin rohkea ja jämäkkä kannanotto, jolla hän lopetti tykkänään alkaneen junansuorittajien lakon 70-luvun jälkipuoliskolla. Junansuorittajat olivat vaatineet itselleen alempaa eläkeikää siitä syystä, että työ on fyysisesti raskasta, kun sitä joutuu tekemään ulkona talvipakkasessa kiskojen vaihteita väännellen y.m. Kekkonen ilmoitti julkisesti, että Suomessa tehdään lukuisia paljon raskaampiakin töitä, joten hän ei tule allekirjoittamaan lakia, jolla junansuorittajien eläkeikää alennetaan. Kaverit palasivat kiltisti töihin seuraavana päivänä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Kiinnitäisin huomiota valtavaan eroon työtunneissa. 1764 vs 1516. 250 tuntia vuodessa. Se tarkoittaa, että jokaista 6 julkista työvuotta kohti tulee raksamiehelle 7. Tämän pitäisi näkyä palkassa enemmän. Mutta kilpailu ulkomaisen työvoiman kanssa on jo leikannut ansioita sekä niiden kehitystä. Mitä oikeastaan tiedät heidän ja minun koulutuksestani? Et mitään.

Kirjoituksesi ydin ei ole tasa-arvo vaan lisäetujen hankkiminen julkisille työntekijöille. Tätähän käytännön feminismi on tänäpäivänä. Etujen hankkimista hyväosaisille turvatuissa työsuhteissa oleville. Ei lisää työtä tekemällä vaan puhumalla tasa-arvosta. Todelliset matalapalkkaiset työskentelevät alle 2000 e tuloilla epävarmoilla aloilla se ei feminismiä kiinosta kuin sivulauseessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset