KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Miksi yrityksiä pitää tukea?

Vihreät julkisti eilen Vihreä yritystukiremontti -linjapaperin, jota olin itsekin mukana kirjoittamassa Vihreiden Yrittäjien puheenjohtajan ominaisuudessa. Esittämämme viiden kohdan ohjelman tavoitteena on parantaa yritystukien osumatarkuutta ja vaikuttavuutta ja luoda paremmat edellytykset pk-yritysten kasvulle ja menestykselle.

Vihreiden ulostulo sai tuoreeltaan paljon positiivista palautetta – muun muassa eilisessä paneelikeskustelussa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala löysi esityksestä paljon hyviä puolia. Jonkin verran kuitenkin kuului myös argumentteja sen puolesta, että kaikki yritystuet pitäisi lakkauttaa.

Miksi Vihreät sitten esittää tukien kehittämistä eikä poistamista? Kerron tässä oman näkökumani.

Täydellisessä maailmassa ja markkinatilanteessa toki jokainen toimija hankkii tarvitsemansa rahoituksen yksityisiltä markkinoilta, eikä tukia tarvita markkinoita vääristämään. Valitettavasti vain emme elä täydellisessä maailmassa.

Yritystukiremontin pohjana käytettiin VATT:in tuoreita selvityksiä, joissa on analysoitu erilaisten tukien vaikuttavuutta ja hyvien yritystukien kriteerejä. VATT:in vanhempi tutkija Saara Tamminen oli myös paikalla eilisessä tilaisuudessa ja esitteli selvitysten tuloksia.

Tammisen mukaan yritystuet ovat paikallaan, jos ne korjaavat markkinahäiriöitä tai negatiivisia ulkoisvaikutuksia tai aikaansaavat talouden tehokkuutta parantavia positiivisia ulkoisvaikutuksia. Hän myös huomautti, että pienillä yrityksillä on suuria yrityksiä ratkaisevasti alhaisempi riskinottokyky, minkä vuoksi pienten yritysten tukeminen on perusteltua.

2008 rahoituskriisin seurauksena EU:n rahoitusmarkkinasääntelyä tiukennettiin tuntuvasti. Tämän seurauksena pk-yritysten on Suomessakin erittäin vaikeaa saada pankkirahoitusta tuotekehitykseen tai investointeihin – etenkin, jos ne toimivat immateriaalisilla aloilla eikä niillä ole koneita tai laitteita, joita voisi käyttää lainan vakuutena.

Suomessa, kuten Pohjoismaissa yleensäkin, on myös verrattain vähän yksityistä riskipääomaa markkinoilla. Erityisesti siemenvaiheen rahoitukseen on vaikea löytää riittävää yksityistä pääomaa. Myös edistyneempien yritysten on vaikea saada kotimaasta kansainvälisen laajentumisen edellyttämää pääomaa.

Muun muassa näitä selkeitä markkinapuutteita paikkaamaan tarvitaan yritystukia. Erityisesti Tekesin rooli tutkimus- ja kehitysvetoisten kasvuyritysten tukena on aivan välttämätön.

Suomi tarvitsee pk-yrityksiä. Niissä syntyvät tulevaisuuden innovaatiot ja tämän päivän uudet työpaikat. Nykyinen yritystukijärjestelmä kaipaa kuitenkin reipasta justeerausta, ja siksi Vihreissä päätettiin laatia ehdotus yritystukiremontiksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Avustukset, vastikkeettoman rahan jakaminen on sosialisointia.
Yritysten tukeminen on kokonaan eri asia, sitä ei pidä tehdä rahaa jakamalla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Odotan,että kerrot miten yrityksiä sitten pitäisi tukea?

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Ei millään, vaan yrittäjä ei tarvitse muuta tukea kuin mitä asiakkaat ostaa palveluita. Ei kannata alkaa yrittäjäksi, jos on tarvetta mennä anomaa sosiaalitukia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #23

Niin..no nyt yrittäjät voi palkata yhteiskunnan maksamia työntekijöitä,saa ilmaiset 24 tuntia 3 vuotta. Milloin tämä sosialismi loppuu yrittäjiä kohtaan? Metsäteollisuuskin huhujen mukaan olisi vaatimassa 100 tuntia ilmaista työtä heidän hyväkseen.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Just näin, vaan turhaa sääntelyä purkamalla! Yksinkertaista. Ehkä liiankin koska sitä juuri kukaan ei ehdota.

Pekka Pylkkönen

Oecd suositteli innovaatioseteleitä. Pieni summa jolla testata nopeasti mitättömällä byrokratialla.

Varsinainen t&k-rahoitus esim Tekesillä vie niin paljon pk-yritysten resursseja että ne sietäisi tappaa.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Tampereella Tredea jakaa innovaatioseteleitä 600.000 eurolla. Byrokratiaan menee 800.000 euroa (kokonaiskulut 1400.000 euroa).

Onko tämä mitätöntä byrokratiaa ?

Pekka Pylkkönen

No se ei kuulunut OECD:n ideaan että pannaan byrokratiaan paljon rahaa. Voihan se tietysti olla että alun infra on vaatinut rahaa. Vai mistä sitten on kyse?

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Vihreän liikkeen ideologia johtaa länsimaisen hyvinvoinnin ja teollisuustuotannon tuhoon, mutta joka tapauksessa se sopi mainiosti mm. Stasin ym. tarkoitusperiin. Lopputulos ratkaisee.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Kokeilin vaihtaa vihreän liikkeen tilalle perussuomalaset, kokoomuksen, keskustan, demarit, vasemmistoliiton, kristillisdemokraatit ja RKP:n ja kas, viestissäsi oli joka kerta yhtä paljon järkeä.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Kuten jo joitakin vuosia sitten sanoin, Suomessa vallitsee käytännössä yksipuoluejärjestelmä, ja se yksi puolue on Suomen Kapitalistinen Talouskasvupuolue, joka sitten esiintyy 8:lla eri piilonimellä eduskunnassa.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Onko monikaan tullut katsoneeksi vihreiden naamion taa ja nähnyt sen todelliset kasvot. Toisaalta vihreissä voi nähdä jotain hyvääkin. Puolue on sulauttanut itseensä sellaiset ainekset, jotka muualla ovat taipuvaisia terrorismiin. Suomessa vihreän tuhon soturina on yksi ylitse muiden. Satu Hassi. Hän on ollut nainen paikallaan.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää

Joo, Satu Hassia tosiaan kunnioitetaan yli puoluerajojen, eikä syyttä.

Pekka Pylkkönen

Ei kai Hassia sentään? Soininvaaraa varmasti, se on fiksu ja sähäkkä vihreä.

Käyttäjän MikaLamminp kuva
Mika Lamminpää Vastaus kommenttiin #12
Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Vihreä disinformaatio sai aikaan yli 4500 miljoonan potin tuulivoimalle valheilla ja väärillä perusteilla haettuihin lukuihin viittaamalla. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja ilmaston lämpenemisen hillitseminen olivat hienoja tavoitteita joilla ei kuitenkaan ole mitään yhteistä tuulivoimaloiden rakentamisen kanssa. Ilmasto muuttuu joka tapauksessa, Suomen hiilidioksidipäästöt ei siihen vaikuta mitään. Valtavat tuulivoimalat joita Suomeen ostettiin ovatkin nyt suuren kansanosan terveys- ja ympäristöhaitta länsirannikolla.

YK:n ihmisoikeustuomioistuin kieltää terveyshaittojen aiheuttamisen yksiselitteisesti. Hallitus ei noudata kansainvälisiä lakeja tukemalla julkisilla rahoilla vahingollista toimintaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

On asia noinkin, mutta kyllä myös Keskusta on ollut vahvasti mukana tuulivoimabisneksessä Mauri Pekkarisen johdolla. Perusidea on siinä, että siten on saatu ohajattua maanvuokrarahoja maanomistajille ja rakennushankkeita sukulaisille.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

"Täydellisessä maailmassa ja markkinatilanteessa toki jokainen toimija hankkii tarvitsemansa rahoituksen yksityisiltä markkinoilta, eikä tukia tarvita markkinoita vääristämään. Valitettavasti vain emme elä täydellisessä maailmassa."
Sitä varten me äänestäjät teitä äänestämme, että yrittäisimme sinne täydellistä maailmaa kohti, eikä yritetä pysyä siinä vääristyneessä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Viking-Linea pitää tukea että omistajat saavat suuremmat osingot. Matka Ruotsiin on köyhälle jätte-kokemus.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Tällaisille yritystukien leijonanosa menee. Yrityksille jotka tukia eivät edes tarvitsisi. Tai tarteehan ne; jakaakseen enemmän osinkoja sijoittajilleen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Vain takaisin maksettavat tuet aloitteleville yrityksille ovat tarpeen ja sitten nuo maataloustuet. Tuottasjahinnat ovat niin alhaisia, etteivät maatalousyrittäjät ilman pysyvää tukijärjestelmää pärjää. Terveempää olisi poistaa tuet ja nostaa hintoja todellisia tuotantokustannuksia vastaaviksi sille tasolle, että niin viljelijät kuin karjatilalliset saisivat työstään toimentulon.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Jos kyseessä on riskisijoitus yritykseen, niin eikö voitaisi sitten odottaa että voittoa yritys ei saa jakaa ennen kuin riskisijoitus korkoineen maksettu takas. Palkkaa omistaja voi tietenkin nostaa.

Näin ei vääristetä kilpailua ilmaista rahaa jakamalla vaan sijoittamalla.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Mistähän mahtaa johtua blogistin havaitsema tosiasia, että Suomessa on niin vähän yksityistä riskirahoitusta saatavilla ?

Ettei vain syynä olisi vuosikymmenten aikainen politiikka (vihreiden vahvalla tuella), jossa yksityisesti hankitut 'ylimääräiset' pääomat on verotettu Suomen valtiolle (ja jaettu sitten kulloistenkin poliitikkojen mielihalujen mukaisesti, esim. yritystukina eteenpäin).

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Suomen ylivoimaisesti suurin yksittäinen yritystukien saaja on TuuliWatti, viime vuonna noin 60 miljoonaa euroa. Tätä tukea ovat vihreät olleet voimakkaasti kannattamassa.

Miten vihreät "kehittäisivät" tätä tukea? Lisäämällä sitä, kuten mm. puheenjohtajanne ja monet muut kellokkaat ovat vaatineet?

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Eikä maksa jeniäkään yhteisöveroa Suomeen.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

+ on nolla työntekijää muta sehän on pääasia, että pelastaa ilmaston. Siitä hyvästä voi 60 milliä maksaa, ja luku on nouseva.

Käyttäjän KristianSheikkiLaakso kuva
Kristian Sheikki Laakso

Voin Blogistia valaista, ettei suomalaiset rahoituslaitokset anna lainaa vaikka olis koneita ja materiaali varastossa.
Omassaa perheyrityksessämme on on laitteita yms. arviolta 150 000-200 000e edestä, mutta asfaltointi yms investointeihin ei 30 000e lainaa saa. Tai tarkemmin ei edes lainahakemusta käsitellä, kun ei ole reaalivakuutta.
Ei asfaltoitu, eikä muutenkaan toimintaa lisätty, mutta eipä tarvinnut ottaa riskiä uudesta työntekijästäkään.
Me lopetimme viime vuonna haaveilun mistään laajentamisesta. Näillä työntekijöillä ja toiminalla mennään, niin ei tarvi edes mieltä pahoittaa.

Mutta ei tämä yllätä, kun "poloistiitikot" on antanut vallan rahanomistajille.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Todella valitettava esimerkki siitä, mihin liian tiukka pankkisääntely on johtanut. Olen kuullut lukuisia samankaltaisia tarinoita. Kuten blogissani totesin, tämä on yksi tärkeä syy sille, miksi pk-yritykset tarvitsevat tukea.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Onko sinulla yhtään valitettavaa esimerkkiä siitä, mihin liian löyhä pankkisääntely on johtanut?

Käyttäjän TeroIln kuva
Tero Ilén

Yrityksiä ei pidä tukea, niitä pitää rahoittaa. Nykyisin tuetaan sellaisia menestyviä yrityksiä kuin Nokia, Kone, Vaisala jne. Yksikään näistä ei tarvitse senttiäkään yhteiskunnan tukea, ne pystyvät rahoittamaan kaiken itse.

Suomessa on lähes mahdotonta perustaa teollista yritystä, koska harvalla on riittävästi omaa rahaa tai vakuuksia. Pankista ei saa rahaa ilman 100% vakuuksia ja sijoittajat kiinnostuvat yrityksestä vasta kun sillä on riittävästi näyttöä.

Teksin rahaa saa käyttää vain tuotekehitykseen, vaikka oikea suhde on 1 euro tuotekehitykseen ja 9 euroa markkinointiin. Tekesin tuella saadaan aikaiseksi hienoja laitteita joista kukaan ei tiedä mitään.

Kaikki nykyiset yritystuet pitää muuttaa valtion sijoituksiksi uusiin ja innovatiivisiin yrityksiin esim 10% osuudella. Nykyisellä noin miljardin yritystuilla saataisiin joka vuosi tuhat uutta yritystä joilla olisi miljoona omaa pääomaa. Tällä rahalla pystyy jo palkkaaman tarvittavia osaajia.

Turha sanoa että kyllä hyvät ideat saavat aina rahoitusta, idean hyvyys selviää vasta kun tuote tai palvelu on toteutettu ja sitä aletaan markkinoimaan. Jorma Ollila ja Risto Siilasmaa kumppaneineen sijoittivat 40 miljoonaa verkkokauppa Fruugoon ja näillä rahoilla saatiin aikaiseksi 180.000 euroa liikevaihtoa ja konkurssi.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Suuri on kaunista! Suuryritykset saavat, pk ja pienet eivät juuri mitään. Valitettavasti. Ei ihme ettei yrityksiä perusteta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Osaisiko joku vastata pariin palkkatyöläisen tyhmään kysymykseen?

Mistä löytyy joku paikka webistä tms, josta saa selville mitä kaikkia yritystukia Suomessa jaetaan ja kuinka paljon? (tekes, rakennetuet, aluetuet, innovaatiotuet, kärkihankkeet jnejne)

Sitten toinen kysymys, miten näillä aikaansaatuja tuloksia/tuottoja mitataan ja missä? Kovin vähän tunnutaan keskustelevan siitä, mitä niillä oikein saadaan aikaan.

Pekka Pylkkönen

Kokeilepas tuota yritystukitilastoa.

http://www.stat.fi/til/yrtt/index.html

Vaikuttavuudesta on paljon tutkimuksia. Tuo oli hyvä, alkuun. Alennetut alv-kannat ovat siis suurin yritystuki. Ja samalla se on huono yritystuki.

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publish...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitti Pekka, täytyy ihmetellä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Aika karulta kuulostaa VATTin arvio:
"Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille. Tärkeää olisikin jatkossa selvittää, miten tuet vaikuttavat yritysten kokonaistuottavuuteen pidemmällä aikavälillä."

Aika vähissä on keskustelu tästä noin laajemmassa mittakaavassa vaikka tulokset ovat noin huonoja. Hallitus ei käsittääkseni ole nostamassa tätä mitenkään käsittelyyn.

En tarkoita, että kaikki tuet on syytä poistaa, mutta tuntuisi olevan järkevää miettiä 1,3 miljardin suorien tukien kohdentumista ja vaikuttavuutta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #36

Kyllä, minustakin kuulostaa todella karulta. Törkeää verovarojen väärinkäyttöä. Kun niitä käytetään, pitäisi olla vahva näyttö siitä että niistä syntyy hyötyä.

Kannatan OECD:n näkemystä. Suorana tukena VAIN pieniä summia, esim niitä innovaatioseteleitä a 5000€. Muu tuki sitten lainana tai sijoituksena. Veronmaksajilla pitää olla mahdollisuus saada rahansa edes takaisin. Mieluummin tuotolla.

Toimituksen poiminnat