*

KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Kilpailukyky – jälleen kerran

Vihreät julkisti taannoin Vihreä yritystukiremontti -linjapaperin, jota olin itsekin mukana kirjoittamassa Vihreiden Yrittäjien puheenjohtajan ominaisuudessa. Esittämämme viiden kohdan ohjelman tavoitteena on parantaa yritystukien osumatarkuutta ja vaikuttavuutta ja luoda paremmat edellytykset pk-yritysten kasvulle ja menestykselle.

Yritystukiremontin pääasiallinen tarkoitus ei ole leikata yritystukia, vaan kehittää niitä fiksumpaan suuntaan. Leikattavaakin viiden kohdan listalta kuitenkin löytyy – ympäristölle haitalliset, tehottomat tuet kuten energiaintensiivisen teollisuuden sähköveron palautus sekä teollisuuden hiilivuotokompensaatio.

VATT on selvittänyt perusteellisesti yritystukia ja niiden vaikuttavuutta, ja sähköveron palautuksen suhteen raportti on karua kertomaa: tuki on ristiriidassa ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa, tuen kohderyhmällä ei ole havaittu kilpailukykyongelmaa, vaikuttavuudesta ei ole viitteitä sen enempää kotimaisessa kuin ulkomaisessakaan tutkimuskirjallisuudessa. Tuen tarvetta ei myöskään arvioida säännöllisesti, ja kaiken päälle sen on todettu selkeästi haittaavan tukea saavien toimialojen sisäistä kilpailua ja markkinoiden uudistumista suosimalla jo markkinoilla toimivia suuria yrityksiä.

Vuonna 2014 tätä tehotonta, markkinoita vääristävää ja ilmastotavoitteiden vastaista tukea maksettiin 200 miljoonaa euroa. Se on erittäin suuri summa taloustilanteessa, jossa lähes kaikesta on “pakko leikata”.

Tätä, kuten muitakin teollisuudelle kohdennettuja ympäristölle haitallisia tukia on perusteltu kilpailukyvyllä. Argumentti kuuluu, että suomalainen teollisuus joutuu heikompaan kilpailuasemaan, jos se joutuu vastaamaan aiheuttamiensa hiilidioksidipäästöjen ulkoisvaikutusten kustannuksista edes pieneltä osin.

Ja tästä päästäänkin jälleen lempiaiheeseeni, kilpailukykyyn. VATT on jo osoittanut, ettei tuki paranna sitä saavien yritysten kilpailukykyä, joten tukia puolustavalla argumentilla ei ole todellisuuspohjaa.

Kiinnostavaa on lisäksi se, että tämän kaltaisessa argumentoinnissa keskitytään aina ainoastaan hintakilpailukykyyn. VATT:in vanhempi tutkija Saara Tamminen esitteli Vihreän yritystukiremontin julkistustilaisuudessa kansainvälisiä tutkimustuloksia, joiden mukaan hinnalla on alle neljäsosan vaikutus myyntiin, ja paljon tärkeämmässä roolissa ovat yrityksen maine ja tuotteiden koettu laatu.

On todella surullista, että Suomessa kulutetaan niin paljon ruutia hinnoista ja kustannuksista valittamiseen ja niin vähän sen miettimiseen, miten voisimme olla paljon nykyistä vahvempia niissä muissa, tärkeämmissä kilpailukykytekijöissä.

Mitäpä, jos emme hassaisi joka vuosi satoja miljoonia euroja vanhojen, haitallisten toimintamallien pönkittämiseen ja ohjaisimme vaikka edes osan summasta esimerkiksi ilmastonmuutosta hillitsevien ratkaisujen kehittämiseen ja kaupallistamiseen? Tai mitä jos tuosta satojen miljoonien potista ohjattaisiin osa kuntien ilmastoystävällisten hankintojen tukemiseen?

Romahtaisiko teollisuuden kilpailukyky? Vai syntyisikö kenties sittenkin virkeämmät kotimarkkinat sekä uusia innovaatioita koko ajan kasvaville globaaleille markkinoille? Tätä kannattaisi aika vakavasti miettiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Ongelma eivät ole yritystuet vaan se, että on liian vähän kasvukelpoisia yrityksiä ja kiinnostavia tuotteita. On sama mitä kelvottomiin rahaa laitetaan. Ne eivät muutu tuottaviksi kuitenkaan.

Hyvän tuotteen ja yrityksen tunnistaa heti kertanäkemältä. Näitä elämyksiä saa hakea Suomesta. Ja kun hyvä löytyy niin sitä ei osata myydä eikä myynnille riitä rahoitusta.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

"Vuonna 2014 tätä tehotonta, markkinoita vääristävää ja ilmastotavoitteiden vastaista tukea maksettiin 200 miljoonaa euroa"
- Josta vajaa puolet on tuulitukea. Aloitetaanko siitä?

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Tuosta summasta ei ole penniäkään tuulivoimatukea. Se on ihan eri tukilaji kuin teollisuuden sähköveron palautus.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala

Tuulituki on nimenomaan tukea, verohelpotus on taas verohelpotusta, eli ei suoraa vastikkeetonta tukea.
Tietysti se ajaa samaa asiaa periaatteessa, mutta ei ole tukea silti. Esim. Turvetta ei tueta, mutta se saa verohelpotuksen. Tuulivoimaa tuetaan, sille annetaan vastikkeetonta rahaa.
Verohelpotus ei ole sanana niin kivan populistinen, mutta sitä pitäisi käyttää kun puhutaan veronpalautuksesta tai alemmasta verokannasta.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg Vastaus kommenttiin #6

Ei nyt pidä kuitenkaan sotkea eri tukilajeja keskenään. Yritystukia on Suomessa vaikka kuinka montaa eri lajia.

OECD:n määritelmän mukaan myös verohelpotukset ovat tukia, ja samaa määritelmää käyttää myös VATT. Valtion budjetin kannalta on oikeastaan ihan sama, maksetaanko tukea vai jääkö verotuloja saamatta, kumpikin kuitenkin vähentää muihin asioihin käytettävissä olevaa verokertymää.

Tuulivoimatuista vielä, kun niistä käyt kovin aktiivisesti blogissani kommentoimassa: minusta nykyinen tuulivoiman syöttötariffimalli on monella tapaa epäonnistunut. Se on kyllä onnistunut tavoitteessan, eli tuulivoimainvestointien lisäämisessä, mutta se on muotoiltu liian jäykäksi. Korvaus on suhteettoman suuri tämänhetkiseen sähkön markkinahintaan nähden ja myös teknologian hinta on laskenut viime vuosina niin paljon, ettei senkään näkökulmasta noin runsaskätinen tuki ole perusteltu. Tuulivoimatuki on kuitenkin sikäli poikkeuksellinen tukimuoto, että se on määräaikainen, eikä nykymallia jatketa nykyisen tukikauden jälkeen. Joten minusta on vähän ajan tuhlausta keskittyä juuri tuulivoimatukien haukkumiseen, kun se tuki päättyy joka tapauksessa.

Käyttäjän ZeiEizh kuva
Juha-Matti Hakala Vastaus kommenttiin #7

Tukiakin on jo kahta eri laatua, vastikkeellista ja vastikkeetonta. Verohelpotus on kolmas. Eron tuo jo se pelkästään, että tuki on paljon kalliimpi valtiolle kuin vastaava summa verohelpotuksessa, koska se että jostain kerätään se raha ja siirretään se toisaalle on kallimpaa kuin alemman verokannan maksu.
Jopa V.Niinistö on korjannut tuki snan verohelpotukseksi televisiossa, semmoisessa yhteydessä tietysti, kun se hänelle itselleen sopi.

Tuulivoimatukia tuli toinen juuri edellisen päälle. Taas meni miljardi. Näinä vuosina tullaan maksamaan tuulitukia yhtä paljon kuin OL3n avaimet käteen hinta oli. Ja mitä saadaan? Sähköä 25 vuotta saman verran kuin pikku-Loviisan toisesta kannusta. Riippuvuus säätövoimaan, eli vesivoimaan. Ei merkittävää päästövähennystä.
Tämä ei ole turhaan keskittymistä vaan aidosti haluaisin tulevaisuudessa, että nämä ympäristön viholliset, jotka ideaa kannatti ja tuki, saataisiin vastuuseen tekemisistään.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Puretaanpas blogi osiin.

- Poistetaan osa yritysten tuesta
- Siirretään poistettu osa kunnille ympäristöasioiden hoitoon
- ??
- Yritykset hyötyvät osittain siksi, että ne tekee laadukkaampia tuotteita pienemmällä budjetilla. Miten??
- Myös uusia yrityksiä tulisi vireämmille markkinoille koska... ??

Öö... Voisiko joku selventää noita tuplakysymysmerkkikohtia, joiden täydentämiseen oma rajallinen logiikan ymmärtäminen ei riitä.

Oma ehdotus:
- Poistetaan yritystuet
- Vähennetään verotusta yritystukien verran.
- Kynnys yrittäjäksi lähtijäksi alentuisi kaikilla, eikä vain tukien saajilla, koska verotus laskee ja sen myötä yritysten riskit vähenevät.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Verotuksen alentaminen ei auta pääomaa tarvitsevia pieniä t&k-intensiivisiä kasvuyrityksiä. Eri tukimuotojen tehokkuutta on tutkittu paljon, ja verotuet ovat pääosin heikosti vaikuttavia. Pk-yrityksille suunnattu t&k-tuki puolestaan on todettu vaikutukseltaan hyväksi.

En esittänyt rahojen siirtämistä kuntien ympäristöasioiden hoitoon vaan ilmastoystävällisten hankintojen tukemiseen. Niitä voi tukea esimerkiksi rahoittamalla esiselvitysprosesseja, joissa käydään vuoropuhelua yritysten kanssa tietyn ympäristöön liittyvän ongelman ratkaisemiseksi. Tällä tavoin autetaan markkinoiden syntymistä uusille innovatiivisille tuotteille ja palveluille.

En nyt saa kiinni, mitä tarkoitat sillä, että yritykset tekevät laadukkaampia tuotteita pienemmillä budjeteilla. En ole sellaisesta blogissani kirjoittanut.

Toimituksen poiminnat