Seksuaalisella häirinnällä on myös taloudellinen hinta
Puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 2.12.2017
Rakkaat ystävät,
Viime viikkoina on puhuttu paljon seksuaalisesta häirinnästä.
Puhun teille tänään seksuaalisen häirinnän taloudellisesta ulottuvuudesta, jota ei toistaiseksi ole keskustelussa paljon sivuttu.
Aihe tuli mieleeni, kun eilen luin Hesarista kirjoituksen, jossa todettiin, että naisia pitää kannustaa kasvuyrittäjyyteen. Heti perään luin toisen jutun, jossa kerrottiin puolustusvoimissa rehottavasta seksuaalisesta häirinnästä.
Juttu on nimittäin niin, että pelkkä kannustus ei riitä, jos oikeasti haluamme edistää naisten urakehitystä ja purkaa toimialojen jyrkkää sukupuolittuneisuutta.
Tyttöjen ja naisten on raskasta raivata tietään yhteiskunnassa, jossa jo koulussa kohtaa ahdistelukulttuurin. Valitettavan moni poika ja mies kokee myös samaa, sukupuolivähemmistöistä puhumattakaan.
Moni tässäkin huoneessa on todennäköisesti
- jättänyt osallistumatta työpaikan sidosryhmätilaisuuteen, koska on pelännyt kännisiä ahdistelijoita
- ollut työpaikassa, jossa kaikki tietävät, kenen kanssa ei kannata joutua kahden kesken kahvihuoneeseen
- vaihtanut työ- tai opiskelupaikkaa, koska on väsynyt vähättelyyn ja ahdisteluun
Mietitäänpä hetki, mitä kaikkea yhteiskuntamme ja kansantaloutemme menettää joka kerta, kun joku heittää hanskat tiskiin ahdistelun vuoksi.
Jokainen keskeytynyt työura ja hylätty opiskelupaikka maksaa ihan selvää rahaa. Mutta hintana on myös sen kyseisen ihmisen potentiaalin menettäminen.
Mitä tieteellisiä tutkimustuloksia, teknologisia innovaatioita tai kaupallisia läpimurtoja onkaan jäänyt tekemättä siksi, että ihmisiä on kohdeltu kuin lihanpaloja?
Siitä on paljon kansainvälisiä tutkimustuloksia, että yritykset joissa on tasapuolinen sukupuolijakauma, tekevät parempaa tulosta kuin sukupuolen suhteen yksipuoliset.
Diversiteetti ruokkii avointa keskustelua ja monipuolisempaa ajattelua. Saadaan laajempi pakki ideoita käyttöön.
Diversiteetti ei kuitenkaan toteudu suomalaisessa työelämässä ennen kuin kaikki voivat kokea työympäristönsä turvalliseksi.
Suomi on pieni kansakunta maailman peränurkassa. Meillä ei ole paljoa muuta kuin osaamisemme ja innovointikykymme.
Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa siihen, että osa potentiaalistamme jää hyödyntämättä sen vuoksi, että jotkut meistä eivät osaa käyttäytyä.
Onko sinulla tarjota myös lihaa luitten ympärille vai nytkö vain tuntuu tuolta?
Ilmoita asiaton viesti
– ”Mitä tieteellisiä tutkimustuloksia, teknologisia innovaatioita tai kaupallisia läpimurtoja onkaan jäänyt tekemättä siksi, että ihmisiä on kohdeltu kuin lihanpaloja?”
Hyvä kysymys, mutta asia ei välttämättä ole ihan yksioikoinen. Nimittäin ne ahdistelijat eivät välttämättä ole idiootteja kaikilla alueilla. Päinvastoin, osa heistä voi olla suorastaan huippuja omalla alallaan. Ja jos nyt ajatellaan, että ahdistelu (ja kaikki ahdisteluksi tulkittu) saataisiin kovilla sanktioilla kitkettyä, niin voi olla, että osa ahdistelijoista heittäisi hanskat tiskiin. Olisiko ahdistelluista heidän korvaajikseen?
– ”Siitä on paljon kansainvälisiä tutkimustuloksia, että yritykset joissa on tasapuolinen sukupuolijakauma, tekevät parempaa tulosta kuin sukupuolen suhteen yksipuoliset.”
Tähän olisi ensinnäkin mukava saada jotain lähdeviitteitä ja toisekseen aiheesta löytyy myös vastakkaisia tuloksia antavia tutkimuksia. Esimerkiksi Norjassa yritysten pörssikurssit putosivat, kun sukupuolikiintiöt otettiin käyttöön.
https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_i…
Ilmoita asiaton viesti
Tässä linkki McKinseyn kansainväliseen selvitykseen: http://www.mckinsey.com/business-functions/organiz…
Ihan hyvä huomata, että diversiteetti on eri asia kuin kiintiöt. Fiksusti toimivassa organisaatiossa osataan nähdä diversiteetti strategisena menestystekijänä ja huomioida se rekrytoinnissa. Huomiota pitäisi kiinnittää muuhunkin kuin sukupuolten diversiteettiin – mm. koulutus- ja kulttuuritaustaan.
Oman arkikokemukseni mukaan sikailevat työntekijät yleensä kylvävät ympärilleen sen verran paljon negatiivista mielialaa ja syövät kollegojensa henkistä energiaa, että heidän mahdollisen briljanssinsakin huomioiden kokonaisvaikutus jää negatiivisen puolelle. Olen ollut töissä organisaatiossa, josta moni fiksu nuori työntekijä lähti pois, kun ei jaksanut hiljaisesti hyväksyttyä häirintä- ja kiusaamiskulttuuria.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin yksipuolista. Itse melkein 80 vuotiaana en muista että ketään naista olisi tarvinnut ahdistella, mutta muistan hyvin kuinka monta kertaa olen joutunut pakenemaan naispuolisia ahdistelijoita. Ensimmäinen kokemus oli jo 6 vuoden ikäisenä kun kotiapulainen koetti opettaa seksiä kädestä pitäen.
Sitten 15 vuoden iässä oli pakko piiloutua hoitsuilta(asuimme sairaalan vieressä). Se oli lähes päivittäistä.
Aikuisiässä on helpommin voinut itse valita suostuuko vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
On jokseenkin uskomatonta että ihmisten ulkoiset ominaisuudet kuten sukupuolielimet ja ihonvärit olisivat ne merkittävät tekijät. Diversiteettiä kun on monenlaista. Esimerkiksi luovassa työssä varmasti henkilöiden historia ja kokemukset muokkaavat rajusti enemmän tuloksia kuin ulkoiset ominaisuudet. Jakomäkeläisellä naisella on luultavasti homogeenisempi ajatusmaailma kontulalaisen miehen kanssa kuin lehtisaarelaisen naisen.
Toinen asia on sitten se että monet menestyvät firmat on rakennettu hyvinkin homogeenisellä porukalla. Esimerkiksi pari äijää on ruvennut koodaamaan Facebookia tai Windowsia. Kun tälläinen teknofirma on lähtenyt kasvuun, yrityskulttuuri on usein ollut hyvin edistyksellinen. Linkistäsi ei saanut selville että kuinka menestyvien yritysten diversiteetti on kehittynyt ajan funktiona.
Pääpointti: heterogeenisyys syntyy jostain muusta kuin ulkoisista ominaisuuksista. Minulla on esimerkiksi saman ikäinen ja -värinen kaveri joka äänestää vihreitä. On aika selvä että meidän kokemuksemme ja ajatusmaailmamme poikkeavat toisistaan todella paljon.
Ilmoita asiaton viesti
”jättänyt osallistumatta työpaikan sidosryhmätilaisuuteen, koska on pelännyt kännisiä ahdistelijoita”
Silloin kun itse olin työelämässä kännisille työtekijöille annettiin lopputili.
Poikkeus oli pikkujolupippalot. (Känniset naiset olivat pahimpia!)
Taitaa vihreä työmaailma olla liian vapaamielinen!
Ilmoita asiaton viesti
”Mietitäänpä hetki, mitä kaikkea yhteiskuntamme ja kansantaloutemme menettää joka kerta, kun joku heittää hanskat tiskiin ahdistelun vuoksi.”
————
Mietitään toki. Aloitetaan suhteellisuudentajusta. Syrjäytyneitä nuoria ihmisiä (alle 30v.) on arvioiden mukaan noin 70.000, joista kaksi kolmasosaa on miehiä eli noin 45.000.
Montako näitä ”hanskat tiskiin” ahdistelun vuoksi heittäneitä on? Minulla itselläni ei ole tästä tietoa.
Ilmoita asiaton viesti