KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Mitä aktiivimallin tilalle?

Hallitus on viime viikkoina saanut ansaitusti ryöpytystä työttömyysturvan aktiivimallin vuoksi. Kritiikin kärkenä on, että työttömiä rangaistaan asioista, joihin he eivät voi itse vaikuttaa, mutta työllistymisen helpottamiseksi malli ei tarjoa oikeastaan mitään.

Työllistymisen helpottaminen ja työttömien aktivointi työelämään ovat sinänsä hyviä tavoitteita. Useimmat työttömätkin olisivat mieluummin töissä kuin työttömänä. Viime päivinä monesti esitetty kysymys kuuluukin: mitä sitten, jos ei aktiivimallia?

Tartun tässä nyt kahteen tunnettuun kannustinloukkuun: keikkatyön päivärahan maksua viivästyttävään vaikutukseen sekä yrittäjänä työllistymiseen liittyviin ongelmiin. Nämä kaksi asiaa korjaamalla autettaisiin monia jos nyt ei ihan vakituiseen, kokopäiväiseen työsuhteeseen, niin ainakin tienaamaan edes osan elannostaan omalla työllä – ja samalla ylläpitämään työhön liittyvää osaamistaan.

Kohtuullisuutta keikkatyön päivärahojen maksuun

Ensin keikkatyö. Tapasin eräässä vaalitilaisuudessa henkilön, joka esittäytyi työttömäksi tohtoriksi. Hän kertoi tehneensä satunnaisia opinnäytetyön arviointeja ja muita keikkahommia, mutta kertoi, ettei hänellä enää ollut tähän varaa.

Miksi? Koska jokainen keikkatyö keskeyttää päivärahan maksamisen. Kuluu usein kuukausia ennen kuin TE-toimisto saa kalkyloitua keikkatyöstä maksetun palkkion vaikutuksen työttömyyspäivärahaan, ja sillä välillä mitään rahaa ei tipu. Pitkittyneen työttömyyden vuoksi henkilöllä ei ollut enää säästöjä, joiden varassa sinnitellä arviointijakson ajan. Siispä hän ei enää voinut ottaa keikkoja vastaan.

Tämä epäkohta olisi suhteellisen helppo korjata. Jo keikkatyötä vastaanottaessaan työntekijällä on yleensä käsitys maksettavan palkkion suuruudesta. Palkkion vaikutus päivärahan maksuun voitaisiin laskea tämän arvion perusteella. Jos palkkio alittaa 300 euron suojaosuuden, ei päivärahan maksulle tarvitse tehdä mitään.

Jälkeenpäin toki pitäisi vielä tarkistaa lopullinen maksetun palkkion määrä – sen voisi tehdä samaan tapaan kuin esitäytetyn veroehdotuksen, verottajallahan joka tapauksessa on tiedot maksetuista palkkioista. Mahdollisten “mätkyjen” suhteen voisi soveltaa samantyyppistä periaatetta kuin verotuksessa: jos palkkio on arviota suurempi, mutta siitä aiheutuvan “mätkyn” määrä vähäinen, se jätettäisiin perimättä.

Selkeämmät kriteerit päätoimiselle yrittäjyydelle

Vaikka työttomyysturvalakiin tehdyt muutokset ovat onneksi ratkaisseet monia yrittäjien työttömyyteen liittyviä epäkohtia, ongelmia on edelleen. Niistä suurin on, että keikkatyötä tekevä saatetaan TE-toimistossa määrittää päätoimiseksi yrittäjäksi, jolloin työttömyyspäivärahan maksu lakkaa kokonaan. Määrittely tehdään melko epämääräisin perustein, ja olennaista on yrittäjänä tehty työmäärä, ei suinkaan ansaittu tulo.

Jos TE-toimisto katsoo, että yrittäjän tai “omaa työtä” tekevän työmäärä on niin suuri, ettei henkilö voi ottaa vastaan kokopäivätyötä, tämä menettää päivärahat. Työttömän oikeusturvan kannalta ongelmallista on, ettei tälle työmäärälle ole mitään selkeää määritelmää, vaan TE-toimiston virkailijat käyttävät tapauskohtaista harkintaa.

Kriteerejä pitäisikin selkiyttää. Yksi tapa hahmottaa, onko henkilö kykenevä vastaanottamaan kokopäiväistä työtä, on voimassa olevat sopimukset. Jos henkilöllä on pitkiä toimeksiantoja, joissa on pitkät irtisanomisajat, on selvää, ettei hän ole välittömästi työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta jos työmäärä koostuu pienistä ja lyhyistä toimeksiannoista, niistä on varsin helppoa irtautua, jos sopiva kokopäivätyö osuu kohdalle.

Mitä määritelmää sitten käytetäänkin, sen tulee olla niin selkeä, että kukin voi etukäteen arvioida tekemänsä työn vaikutusta työttömyysturvaan.

Joustoa YEL-järjestelmään

Toinen ongelma on YEL-vakuutus, josta kirjoitin syksyllä pidemmästi. Nykymalli johtaa etenkin satunnaisempaa keikkatyötä tekevien alivakuuttamiseen ja toimii myös kannustinloukkuna keikkatyön tekemiselle – kukapa haluaisi ottaa kallista vakuutusta, jos ei ole mitään varmuutta työkeikkojen jatkuvuudesta.

YEL-vakuutusta pitääkin rakentaa joustavammaksi. Ei voi olla niin, että vakuutusmaksu pitää maksaa, vaikka tuloja ei ole. YEL pitää voida tilittää samaan tapaan kuin vaikkapa keikkaluontoisesti palkatun lapsenvahdin TyEL-maksu – kertaluontoisesti ja todellisen tulon määrään perustuen. Tällainen joustavampi malli helpottaisi monen keikkatyöllistymistä.

 

Toki moni työllistyisi mieluummin vakituiseen, täysipäiväiseen työhön, jolla voi elättää itsensä ihan kokonaan. Valitettavasti kuitenkin yhä useampi on tilanteessa, jossa leipä on haalittava pienistä murusista. Keikkatyöläisen elämä on ennakoimattomuudessaan usein raskasta ja tulotason heilahtelut tekevät oman talouden suunnittelusta hankalaa. Olisi kohtuullista, ettei lainsäädännöllä tehtäisi itsensä työllistämisestä enää ainakaan hankalampaa.

Ja pitäähän toki vielä mainita sekin, että jos meillä olisi toimiva perustulomalli, monet keikkatyön ja työttömyysturvan ongelmat olisivat ainakin nykyistä pienempiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Yritystuet vastiikkeelliseksi.
Tukea sen mukaan miten on työllistänyt.

Tai 3v irtisanomis -palkka jokaiselle minkä yritys irtisanoo. Voisi hillittä sitä työttömien tehtailua milloin minkin syyn takia.

Työpaikat kun ei ole työttömillä eikä palkansaajilla.
Vaan elinkeinoelämällä ,julkisellapuolella ja PK-yrityksillä.

Käyttäjän IrmaAsikainen kuva
Irma Asikainen

"Tai 3v irtisanomis -palkka jokaiselle minkä yritys irtisanoo. Voisi hillittä sitä työttömien tehtailua milloin minkin syyn takia." Edistäisi huomattavasti pätkätöiden teettämistä ja veisi vain lisää yrityksiä ulkomaille. Sitäkö sinä tosiaan toivot? Irtisanomissuojaa pitäisi keventää huomattavasti, niin pidempiaikaiset työsuhteet yleistyisivät samassa tahdissa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Nyt tuli jotain järkeviä kohtia, mikä auttaisi aika paljon kauhean byrokratiahimmelin purkamiseksi. Edelliset hallitukset olivat aina lupailleet purkavansa byrokratiaa mutta se on vain lisääntynyt koko ajan ja vaikeuttaa kaikkien ihmisten toimintaa. Miltei kaikki on kielletty ja varmaan kotonakin kaikki tekemiset pian kielletään ja vaaditaan lupia? Kyllä ymmärrän, että lupia tarvitaan työtapaturmien ja vahinkojen estämiseksi mutta pitää huomata tilastoissa olevan eniten kotona sattuneet tapaturmat. Näille satunnaisille tapaturmille ei vaan mahda mitään. Utopiatulokseen on mahdotonta saavuttaa ennen kuin maapallon aurinkomme nielaisee.

Lisäksi lupajärjestelmää pitäisi rakentaa vain yhden kortin varaan, jossa löytyisi kaikki tiedot, koska nykyinen lupajärjestelmä on rahastusta, jossa joutuu aina uusimaan kaikki. Mutta onko sellainen välttämätöntä, jos ei joissakin työn alassa ole merkittäviä muutoksia tapahtunut? Silloin ne kaikki luvat olisi voimassa toistaiseksi.

Suojaosuus ei paljon auta, jos menee tekemään töitä, niin siinä ulosotto ottaa 30% palkasta pois. Ulosottokaari pitäisi muokata siltä osin, että ainoastaan oikea työsopimus ja oikea täysipäiväinen palkka on oikeus ottaa velkojen vähentämiseksi.

Keikkatöistä / pätkätöistä sen verran, että perheelliset tässä ovat vaikeuksissa, mihin ne lapset viedään ja päiväkodin järjestelyt vaativat aikaa eikä voi noin vain heittää mukulat sinne. Ei sitä noin vain hypätä heti suoraan töihin ja jos on pakko, niin siinä voi tulla lastensuojelu tervehtimään töihin pakotettua työtöntä.

Suomi voisi edes kerrankin keventää kaikkien ihmisten sääntöjä aina yrityksiin saakka, että saataisiin oikeita firmoja pystyyn ja oikeita työpaikkoja aikaiseksi. Sekä verotujärjestelmä vaatii korjauksia. Byrokratian paperisota pitäisi helpottaa yrityksillä, jo nykyisellään muutaman päivän aktiivihenkilön töihin saamiseksi on paperisotaa täynnä ja selvityksiä. Kukaan tervepäinen yritys ei varmasti lähde vaan laittaa pikapäivähakemukset silppuriin välittömästi.

SDP esimerkiksi kertoo peruuttavansa aktiivimallin, kunhan pääsevät valtaan. Taas tämä vallan kiima. Kyllä sitä pitää pystyä välittömästi vaikuttamaan vai annetaanko tässä oikeasti homman levitä niin, että korjaaminen myöhemmin on käytännössä mahdotonta ja saatu osalle ihmisille isoja ongelmia, mistä ei pääse eroon?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

"SDP esimerkiksi kertoo peruuttavansa aktiivimallin, kunhan pääsevät valtaan."

Valtaanpääsy tarkoittaisi nykyisen kannatuksen kolminkertaistamista.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Tuosta maksujen viivästymisen ongelmasta osin samaa mieltä, mutta muuten minusta vaikuttaa, että olet lukenut huonosti lakimuutoksen tekstin.

Tässähän tuli paljon hyvää. 4 kk on nyt vapaa tekemään lähes mitä tahansa, mutta 4 kk rajapyykki on riski. Se tulisi selkeyttää. Ehdotan, että luet Soininvaaran blokin.

Lisäksi hyvää oli se, että kaikki omavastuupäivät ei iske työttömyyden alkuun vaan kaksi siirrettiin työttömyyden ajalle. Nopeasti työllistyvät voittaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suoraan sanottuna en ymmärrä panostusta tuon seitsemän päivän vähentämiseksi viiteen. Jouduttuaan työttömäksi lähes jokainen saa mm lomarahoja yms viimeisessä palkassa ja taloudellinen tilanne on muutoinkin parempi työssäolon jäljiltä kuin pitempään työttömänä olleilta.

On hyvä myös muistaa, että tämä sama hallitus nosti toisinpäin omavastuun viidestä seitsemään ja nyt kertoo suurena saavutuksena kuinka se laskee ne viiteen. Koomista.

Käyttäjän pirjoviitasaari kuva
Pirjo Viitasaari

Se on totta, että niille, jotka eivät hallitse rahankäyttöään, olisi tietysti omavastuuleikkaus heti alussa parempi. Uskon kuitenkin, että suurin osa hallitsee ja tämä oikaisu on parempi suunta. Osaavat jättää säästöön ja jos onnistuvat työllistymään sen 18h/65 pv, niin noita kahta omavatuupäivää ei tule ollenkaan.

Omavastuun olisi ehkä voinut poistaa kokonaan ja siirtää voimakkaammin työttömyysajalle.

Siinä olet oikeassa, että hallitus painotti nyt omavastuuta eri tavalla kuin aiemmin. Tämän asian julkituonnissa ei kuitenkaan minusta ole onnistuttu, joten saavutukseksi laskemisesta ei voi puhua.

Itse tervehdin ilolla tätä uutta 4 kk mahdollisuutta välttää yrittäjätulkinta.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Hemberg, kiitos rakentavasta kirjoituksestasi. Ehdotuksesi kannustinloukkujen purkamiseen oli hyvä.

Itse kehittäisin malliasi niin, että kun työtön on saamassa vähäiseksi katsottavan palkkion (alle 1000 euroa kuukaudessa) työttömyysaikanaan tekemästään palkkioluontoisesta työstä, hän ilmoittaa työstä työvoimaviranomaiselle ennen keikan vastaanottamista ja toimittaa kuukauden kuluttua työn suorittamisesta saamansa tulotiedot työvoimaviranomaiselle. Työvoimaviranomainen jakaa keikkapalkkiot kolmen kuukauden ajalle ja vertaa, jäävätkö saadut palkkiot alle 300 euron kuukausimääräisen rajan. Jos ne ylittävät, työttömyysturvaa koskevat vaikutukset vähennettäisiin tulevista korvauseristä.

Ajatuksenani on saada työttömät ottamaan vastuuta toimeentulostaan ilman perustoimeentulon katoamista. Jos työtön onnistuu saamaan yli 300 euron edestä palkkiotyötä kuukaudessa ja tämän johdosta työttömyyskorvaus pienenee jälkikäteen, sekin kannustaisi työtöntä jatkamaan aktiivisuutta ja etsimään edelleen lisätulon lähteitä.

Jos työtön vaikkapa tuhannen euron palkkion tässä kuussa ja työllistyy seuraavasssa jätetään liikaa maksettu työttömyyskorvaus kokonaan takaisin perimättä. Työllistymisen pitäisi olla työvoimaviranomaisen ensisijaisena tavoitteena.

Harri Happari

Tilalle oikeita työpaikkoja!

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tämähän se "kannustinloukku" on. Et mitenkään pääse irti toimeentulotuesta jossa on tuo vähentävä ehto.
Luulisi olevan järkevämpää Päättäjien/Kelankin katsovan sen miten tuosta edm.tuen tarpeesta pääsisi irti.
esim.Työmarkkinatuki +toimeentulotuki+560e perustulo. Aluksi kunnes pääsisi töihin ja saisi esim.500e tuohon päälle jäisi toimeentulotuen tarve kokonaan pois.
Mutta: Hän saisi sen jälkeen kaikki Kelan etuudet mihin kulloinkin on oikeutettu. Ja vain siksi kun ei saa toimeentulotukea. Josta muut tuet on leikattu pois-94-

Vähäisen ansiotulon raja on 50 e/kk.
Tämä osa tuloista ei vaikuta toimeentulotuen määrään.
Vähäisen ansiotulon vähennys tehdään, jos ansiotulosi ovat enintään 550 e/kk. Jäljelle jäävästä summasta vähennetään ansiotulovähennys.

Vähäisten avustusten raja on yhteensä 50 euroa yksin asuvalta
- tai 100 euroa perhettä kohden kuukaudessa.
Kela huomioi ainoastaan vähäisen avustuksen rajan yli menevän osuuden. Vähäisten avustusten raja koskee myös veronpalautuksia.

Esimerkki
Anni saa Kelasta perustoimeentulotukea. Hän saa syntymäpäivälahjaksi elokuussa -veljeltään 40 euroa ja
-äidiltään 50 euroa.
- Lahjojen yhteenlaskettu määrä on elokuussa 90 euroa. Tämä ylittää vähäiseksi katsottavan määrän (50 euroa).
- Näin ollen lahjoina saadusta tulosta huomioidaan 40 euroa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Aivan mahtavavaa kuulla järjen ääntä!

Siinähän se ongelma on kun suomessa ei saa tehdä mitään kun siitä rangaistaan ja jos ei tee mitään niin siitäkin rangaistaan. Niin kielletään nyt ***tu kaikki ja katsotaan mitä seuraa.

Itse tuumasin sitä, että semmoinen "sykkymistyö" missä touhutaan tunteja laskien vähenee väistämättä ja työtä ei kaikille ole, että voisi rukata osakeyhtiölakia että semmoisen voisi perustaa menettämättä työmarkkinatukea.

Rajoitteita toki, että ei voisi olla työnantajarekisterissä eikä sieltä saisi nostaa varoja ja jne.

Työttömyysajat voisi siis käyttää vaurastuttamaan yksilöä ja yhteiskuntaa. Ja voisi mahdollisesti elättää itseään yrityksen kautta ja työllistää muita.

Samaa voisi käyttää muuhunkin, kuten yhtiöittämään vaikka autoja. Kalliita kapistuksia ja ovat vajaakäytöllä, että miksei jakaisi omistusta. Onhan meillä nyt jo As Oy:t.

Antti Ahonen

Mielestäni työttömyysturva, kuten muutkin sosiaalietuudet kuuluvat ainoastaan Suomen kansalaisille. Suomeen viime vuosina suuntautunut maahanmuutto ei ole todellakaan ollut työperäistä, uusimman selvityksen mukaan maassamme elää työmarkkinatuella tällä hetkellä noin 125000 ulkomaalaistaustaista henkilöä.
Tästä varmasti voi tehdä sen johtopäätöksen, että kaikilla Suomeen tulleilla henkilöillä ei ole halua, eikä kykyä tehdä täällä minkäänlaista työtä. Mielestäni olisi nyt tässä tilanteessa viisainta tehdä tälle asialle jotakin, sillä tämä on se todellinen ongelma, mikä aiheuttaa vuositasolla suomalaiselle yhteiskunnalle ja sen veronmaksajille useiden miljardien eurojen kustannukset. Aktiivimalli ei tule millään lailla edistämään työllisyyttä tai tuo mukanaan huomattavia säästöjä. Ei ihmisiä pakottamalla luoda uusia työpaikkoja.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

En keksi mitään huonoa näistä ehdotuksista. Liekö se sitten hyvä vaiko huono.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Vuoden 1993 loppuun asti oli voimassa sellainen järjestelmä, jossa työttömyypäiviltä sai korvauksen ja työpäiviltä palkan. Mitään yhteensovitusta ei tehty. Se oli yksinkertainen. Se kannattaisi ottaa käyttöön. Yhden päivän työn vastaanottaminen kannattaisi silloin kun palkka olisi korvausta suurempi.

Tuon muutoksen jälkeen on ollut monta työministeriä. On ollut Jaakonsaari, Mönkäre, Filatov, Gronberg, Sinnemäki ja Ihalainen. Siis kaikki nykyisestä oppositiosta. Eipä ole ketään kiinnostanut järjestelmän muuttaminen tuohon 1993 voimassa olleeseen.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Ymmärtäisipä hallitus kokeilla kepin sijasta porkkanaa.

Martti Mykkänen

Kirjoittaja ei taida tuntea työttömyyden ongelmia, vaan puhuu ”yleishumanistina” aina puolustaen vähäosaisia kysymättä vähäosaisuuden syitä.
Aloitetaan kysymyksellä, että miksi joku huonon koulupohkan omaavaa löytää aina töitä. Miksi joku hyvän ammatin tai koulutuksen omaava ei koskaan löydä töitä? Miksi venäläiset eivät löydä töitä (todellinen työttömyys), mutta kaikki eestiläiset ovat töissä?
Jos ohminen vähänkin seuraa mitä ympärillä tapahtuu, niin pitäisi hahmottua todellisuus. Olen lukenut lukuisia työpaikkahakemuksia, joissa on ollut viesti; antakaa minun olla rauhassa! Työvoimaviranomaiset pakotti hakemaan paikkaa. Tai kolleegojen kokemuksia kuunnellen. Tai lounasravintolassa naapuripöydän seurueen juttuja ei voinut välttää kuulemasta. Tai naapureiden valintoja seuraten. Tai sukulaisten ja jopa läheisten elämää seuraten, sekä lapsuuden ajan kavereiden elämän mittaista joutilaisuutta miettien. Samalla kylällä syntyneiden hyvin erilsisia elämän kaaria pohtien..
kirjoiruksia, kuten toissa päivän IL:n blogia lukiessa käy totuus ja motiivit ilmi.
Ongelma on siis työhaluttomat hyväksikäyttäjät, joita ei työnteko kiinnosta, vaan aina on selitys miksi ei voi mennä töihin.
Toinen ongelma on hybäntahtoiset hölmöt, jotka uskovat kaiken tai leikkivät tekobhumanistia ja ovat uskovinaan ja puolustavat häikäilemättömiä siivelläeläjiä. Mutta humanismi on kaukana kun pummilauma juo mummojen lääketahoja ja eläkkeitä (yhteiskunnan)
rahoja kaljans nspaansa.
Yleinen vaatimus ilmeisesti koskee myös kirjoittajaa, että työ on tuotava sinne kotikulmille, sinne peräkylän taakse. Mutta voisitko kertoa kuinka se tapahtuu? Kuinka raumalsinen firma voi tuo juuri sopivan työttömälle kelpaavan työn jonnekin Pörsämäen taakse tai Lentua petämetsään. Tätä EI TAPAHDU MISSÄÄN PÄIN MAAILMAA KUN SE EI MITENKÄÄN KOSKAAN VOI TOIMIA! Mooseksen on mentävä vuoren luokse!
Suomalainen rakennusmies ei pääse naapuripitäjään pitkän matkanntakia töihin. Eestiläinen taas pääsee merten takaa Helsinkiin, Lappiin, Närpiön kasvihuoneille.
Suomalsisten ongelma on asenne ja ay- liike, jonka tuhannet hyväpalkksiset virkailijat ovat vuosikymmeniä ajaneet työnteonvastaista politiikkaa ja luoneet joutenoloon tähtääviä järjestelmiä. Sitten he topakasti pääsevät ajamaan holhokkiensa asioita.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Päivärahan laskemisessa taitaisi olla aika luopua kynästä ja paperista.
Aika on rahaa, sanotaan.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Sekä YEL:n ja TYEL:n suhteen olisi tehtävä radikaaleja muutoksia. YEL on tällä hetkellä hyötysuhteeltaan niin onneton (kiitos takuueläkkeen) etten näe mitään syytä maksaa kuin minimi. YEL-maksuilla kompensoidaan eläkeyhtiöiden johtajien ylisuuret palkat ja eläkkeet sekä eläkeyhtiöiden kohtuuttomat (lakisääteiset) palkkiot eläkkeiden hallinnoinnista. Minkäänlaista kilpailua yhtiöiden ei tarvitse pelätä.

Tästä ja länsi-euroopan surkeimmasta pääomaverolaista huomaa että pankki- ja vakuutusalan lobbaajilla on aivan liian suuri rooli lainsäädännön laatimisessa. Lait on laadittu vain heidän hyvinvointia silmälläpitäen.

Paljon paremmin yrittäjä pärjää kun säästää YEL rahat ja sijoittaa ne kiinteistöihin tai suoraan osakkeisiin.

Kun jää eläkkeelle on yrityksellä omaisuutta jota voi HALLINNOIDA ITSE.

Erityisen epäreilua on se kuvaamassasi tilanteessa jossa YEL minimaksu on kohtuuton yrittäjän tulovirtaan nähden.

Kaipaisi nopeasti korjaavia toimenpiteitä, mutta ns. lihavat kissa jotka loisivat eläkerahojen päällä eivät halua muutoksia (fat cat on brittitermi ja sillä tarkoitetaan rahoitus- ja vakuutusalan johtajia jotka elävät ylisuurilla palkkioilla).

Käyttäjän UllaRaitimo kuva
Ulla Raitimo

Täysin samaa mieltä työn vastaanottamisen esteiden purkamisesta

Käyttäjän JuhaVenlinen kuva
Juha Venäläinen

MITÄ AKTIIVIMALLIN TILALLE?
Kyselytutkimus (Linkki kyselyyn alempana.)

Työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt laajaa arvostelua useista puutteistaan johtuen. Ongelmat, joihin hallitus yrittää puuttua, ovat kuitenkin todellisia.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on uusimmassa raportissaan huolissaan Suomen työllisyysasteesta, joka on muihin Pohjoismaihin verrattuna matala. OECD kehottaa Suomea uudistamaan sosiaaliturva-, ja tukijärjestelmää työhön kannustavammaksi. Toinen huolenaihe rakentuu väestömme ikääntymisestä, joka kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia.

Mitä aktiivimallin tilalle? Voisimmeko tehdä työelämään tai yrittäjäksi siirtymisen kannattavammaksi tarjoamalla laajemmat kuluttamisen vapaudet ansiotulojen saamisen seurauksena? Olisiko aktivointipolitiikkaa mahdollista rakentaa digitaaliseen rahaan kytkettävien ominaisuuksien avulla?

Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkeat sosiaaliryhmien väliset erot terveydessä ja työkyvyssä. Työttömien joukossa heikkoon terveydentilaan ja päihteidenkäyttöön liittyvät työkyvyn puutteet ovat yleisempiä kuin palkansaajien joukossa, ja etenkin työttömyyden pitkittyessä.

Aktivoisiko sama malli paitsi luomalla taloudellisia kannustinvaikutuksia, myös ohjaamalla terveyttä ja työkykyä tukeviin elämätapavalintoihin?

Toivon mahdollisimman monien suomalaisten osallistuvan laatimaani kyselyyn, jossa pohditaan ja haetaan vastauksia yhteiskuntamme ongelmiin!

Kyselyyn vastataan nimettömänä, eikä vastaajia ole mahdollista tunnistaa sen perusteella.

Kysely:
https://goo.gl/forms/GvcNEBz6OxEccK1r2

Toimituksen poiminnat