Ensimmäisen maailman ongelma
Minulla on todellinen ensimmäisen maailman ongelma: tienaan enemmän kuin päivittäiseen elämiseen kuluu, enkä enää tiedä, mihin ylimääräiset rahani käyttäisin.
Antakaa, kun selitän. Olen viimeisten viiden vuoden aikana tehnyt isoja muutoksia elintavoissani: Luovuin autosta, säästöä monta tuhatta euroa vuodessa. Siirryimme vegaaniseen ruokavalioon, perheen ruokalasku tippui vähintäänkin kymmeniä euroja kuukaudessa. Vaihdoimme ekosertifioituun sähköön, sähkölasku pieneni. Muutimme pienempään asuntoon, vuokrakulut putosivat yli tuhannella eurolla vuodessa.
Ansaitsen nyt vähemmän kuin viisi vuotta sitten, mutta minulle jää paljon enemmän rahaa säästöön. Olen aiemmin hemmotellut itseäni ja perhettäni matkustelemalla ja ostamalla vaatteita. Tänä vuonna olemme kuitenkin ilmastosyistä päättäneet, että lentokoneella suhaamisen on vähennyttävä. Alkusyksystä myös totesin, että vaatekaappini on niin täynnä, etten osta itselleni mitään uutta ainakaan tänä vuonna, ehkä pidempäänkään aikaan.
Mutta mitäs hittoa niillä rahoilla sitten tekee?
Ennen kuin hermostut täysin tällaisen etuoikeutetun kultapossun narinaan, totean, että tämä ensimmäisen maailman ongelma ei koske ainoastaan minua. Itse asiassa koko ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin ensimmäisen maailman ongelma. Tai ainakin ensimmäisen maailman aiheuttama.
Nimittäin, eivät köyhät ihmiset ole saaneet aikaan nykyistä ylikulutustilannetta. Eivät Aasian saastuttavat tehtaat köyhiä varten tuota massiivisia määriä kulutustavaroita. Eivät köyhät syö pihvejä, aja katumaasturilla tai lentele golflomille. Ylikulutus on seurausta siitä, että aika monella ihmisellä on nykyään paljon löysää rahaa.
Hintaohjauksesta ilmastonmuutoksen torjuntakeinona puhutaan nykyään paljon. Hintaohjaus tarkoittaa sitä, että päästöjä aiheuttavat asiat saadaan maksamaan enemmän. Hiiliverot ja päästökauppa ovat jo ihan kahvipöytäsanastoa, ja viime aikoina eri paikoissa on yhä useammin kuullut pohdittavan myös hiilitulleja, joiden avulla voitaisiin pysäyttää ei-kestävästi tuotettujen tuotteiden virta.
Hintaohjaus onkin ihan käypä keino moneen asiaan. Esimerkiksi viime aikoina kohonnut päästökauppayksikön hinta on jo muuttanut voimaloiden ajojärjestystä Euroopassa. Erityisesti pienten katteiden liiketoiminnassa hintaohjauksella voi olla paljonkin vaikutusta.
Mutta kuluttajakäyttäytymisen suhteen olen epäileväinen. Miten korottaa hintoja niin, etteivät köyhimmät joudu ahdinkoon, mutta hintojen nousu oikeasti sattuu meihin, joilla on ylimääräistä fyrkkaa aika paljon? Ja miten estää se, että ilmastoystävällisten valintojen myötä säästyneillä rahoilla vain törsäillään lisää toisaalla?
Erilaisilla pakkokeinoilla on kannattajansa. Itsekin olen sitä mieltä, että EU:n päästökaupassa hintaa tärkeämpi elementti on se, että päästöoikeuksien määrä on rajoitettu. Sitä tosin vain on toistaiseksi rajoitettu aivan liian vähän. Voisiko siis kuluttajillekin säätää jonkinlaisen päästökaton? Voisimme vaikkapa suoraan kieltää autot, joiden päästöt ovat korkeammat kuin x hiilidioksidikiloa 100 kilometrillä. Kukaan ei nimittäin Suomessa oikeasti tarvitse autoa, joka kuluttaa hirveästi polttoainetta. Monessa Euroopan maassa suunnitellaankin parhaillaan uusien polttomoottoriautojen myyntikieltoa lähivuosikymmenillä.
Koko länsimainen elämäntapa perustuu ajatukseen, että pitää tavoitella korkeampaa statusta ja tulotasoa ja niillä korkeammilla tuloilla ostetaan sitten enemmän ja kalliimpia asioita. Palkkapäivänä palkitaan itseä Louis Vuitton -laukulla ja kiireisen työsyksyn jälkeen lennetään Thaimaahan rentoutumaan. Isompi talo, isompi auto, kalliimpi mittatilauspuku.
Todellinen ensimmäisen maailman ongelma on, miten me hyvinvoivat hyvätuloiset jatkossa suhtaudumme rahaan ja kuluttamiseen ja mitä miellämme elämänlaaduksi. Pystymmekö päästämään irti kulutuskeskeisestä elämäntavasta ja löytämään nautintomme jostakin muusta? Entä pystyvätkö päättäjät säätämään sellaisia lakeja, jotka tuuppasevat meitä riittävästi siihen suuntaan?
Omalla kohdallani olen miettinyt, että voisin merkkivaatteiden sijaan ostaa vaikkapa kotimaista nykytaidetta. Siitä olisi todennäköisesti paljon enemmän iloakin. Kotimaisiin cleantech-startupeihin olen rahojani jo laittanutkin.
Ilmastonmuutoksen torjunnan pitäisi osua meihin kultapossuihin ihan kaikkein eniten. Kuinka moni meistä on valmis äänestämään sen puolesta?
Tässä lienee vähän koulukuntaeroja. Ilmaston kannalta olennaista ovat tietysti kokonaispäästöt, eivät erilaiset suhdeluvut. Päästöjen rajoittaminen per 100km ei ole ilmaston kannalta hyödyllistä mikäli ajosuorite kasvaa samassa suhteessa tai enemmän. Pihvikilojen rajoittaminen per naama ei auta mikäli naamoja tulee koko ajan lisää.
Mikäli asiaa tarkastellaan pitkällä tähtäimellä, kuten tietysti ilmastoasioissa kuuluu tehdäkin, lapsiluku vaikuttaa enemmän kuin yksilön päästöt. Kolme lasta kahden sijaan kasvattaa päästöjä joka sukupolvelta enemmän.
Pitäisi varmaan myös keskustella siitä mitä tarkoittaa köyhä tässä yhteydessä. Pitäisikö esimerkiksi suomalaisittain pienituloisten ostovoimaa nykyisestä lisätä vai Ei?
Ehkä päästöjä pitäisikin laskea yksikössä tonnia/neliökilometri maapallon pinta-alasta? Siinä tulisi otettua huomioon sekä per capita päästöt että väkimäärä – josta muodostuu siis ilmaston kannalta olennainen suure, kokonaispäästö.
Ilmoita asiaton viesti
Suhdelukujen käyttö on tosiaan näppärä tapa saada asia näyttämään päinvastaiselta. Demonisoida länsimaiden kansalaiset ja kenties samalla vaalia rakkautta omaan Oikeamielisyyteen.
Ympäristön tila ei piittaa eikä jaa tuomioita siitä, kuka saastuttamiseen on oikeasti ”syyllinen”.
Se, jos vaikkapa Aasian jokien varsilla dumpataan muovijäte mereen ja mitään jätehuoltojärjestelmää ei ole, ei ole länsimaalaisen ”vika”,-siitäkään huolimatta että meiltä laivattaisiim jätettä Aasiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Teen nykyään töitä vain silloin kun huvittaa, ja näin ollen tuloni ovat romahtaneet. Aikaisemmin tuli lennettyä työn puolesta jatkuvasti Shanghain ja Hongkongin väliä, ja tietenkin eri mantereille suuntautuvilla lomamatkoilla.
Nyttemmin työn taakasta vapauduttuani syön erinomaiset pihvini ja tietenkin Kanadasta tai Bostonista lentorahtina tuodut hummerini ravintoloissa, sillähän on työllistävä merkitys. Matkailen jatkuvasti, omalla autolla (3,5 litran bensakone) ja lentäen, edelleen useimmiten lentäen eri mantereiden välillä. Matkailu on hyvin työllistävä elinkeino. Minulla ei ole minkäänlaista aikomusta muuttaa kulutustottumuksiani.
Ne Aasian saastuttavat tehtaat työllistävät juuri sen ihmisryhmän, noin 600 miljoonaa, joka noiden tehtaiden ansiosta nousi parissakymmenessä vuodessa absoluuttisesta köyhyydestä kohtalaisen hyvinvoivaksi. Ymmärrän aivan hyvin, että helsinkiläisessä pikkukaupungin idyllissä tuo oli ja on väärin, ja parempi vaihtoehto olisi ollut luopua noiden tehtaiden rakentamisesta ja antaa tuon porukan kuolla nälkään.
Ilmoita asiaton viesti
Hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta voi lahjoittaa ylimääräiset rahat Afrikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Unicef, Plan ja Spr ovat parempia sijoituskohteita kuin esim Sampo tai Metso tms. Toki Jälkimmäisiin sijoittavat saavat rahat itselle ja omaan kulutukseen tai varallisuuden kasvattamiseen.
Blogisti on tehnyt löydön jonka itse tein kanssa jokinaika sitten. Miksi rikastua/vaurastua mitä niillä rahoilla saa, mitä niillä tässä ilmastonmuutoksen kanssa painivassa maailmassa tekee.
Omalta kohdaltani en keksinyt muuta järkevää käyttöä ylijäävälle rahalle kuin eriarvoisuuden pienentämisen, niin suomessa kuin maailmanlaajuisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin lahjoitan satunnaisesti noille ja säännöllisesti Maailman luonnon säätiölle (WWF).
Ilmoita asiaton viesti
”Kalliimpi mittatilauspuku”. Mitä ihmettä, köyhäthän nimenomaan ostavat noita, varakkaat käyvät omalla räätälillään.
Mielestäsi Suomessa kukaan ei ”tarvitse” autoa, joka ”kuluttaa hirveästi polttoainetta”. Autovero pois, niin köyhemmilläkin on varaa ajaa uusilla, vähän kuluttavilla autoilla. Ja kannattaa katsoa Suomen pinta-alaa. Se on vain noin 20 000 neliökilometriä pienempi kuin Saksa, eivätkä kaikki ihmiset halua asua Hellstinkyssä.
Ilmoita asiaton viesti
–Omalla kohdallani olen miettinyt, että voisin merkkivaatteiden sijaan ostaa vaikkapa kotimaista nykytaidetta. Siitä olisi todennäköisesti paljon enemmän iloakin. Kotimaisiin cleantech-startupeihin olen rahojani jo laittanutkin.
Tässäkin blogissa kirjoittavat ihmiset, jotka seisovat ruokajonossa. Ymmärtääkseni lahjaveroa ei mene, jos ostaa ruokaa. Ruoki heidät.
Minulla on muuten firma, joka kehittää sairaanhoidon IT-sovelluksia. Businessenkelit ovat tervetulleita.
Ilmoita asiaton viesti
>…..Olen viimeisten viiden vuoden aikana tehnyt isoja muutoksia elintavoissani:……
000
Onneksi olkoon! Toiminta on todellisuutta.
Jotkut jopa sanovat niin, että uskontoa on se miten elät.
Suomessa tuskin on montaa ihmistä, jotka kieltävät etteivätkö tuollaiset toimenpiteet ole oikeita. Maa olisi paljon erilainen, jos kaikki pyrkisivät samaan kuin sinä perheinesi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota mainittua ongelmaa korjaisi paljon se, että kulutusta ohjattaisiin kohti kestävää, laadukasta ja esteettisesti korkeatasoista KÄSITYÖ-valtaisesti tehtyä tavaraa. Krääsäteollisuus on erittäin iso ongelmien lähde. Se, että krääsälle lyödään ylimääräisiä ilmastoveroja, joita kerätään poliitikkojen ja niitä lobbaavien ryhmien käyttöön, todennäköisesti siirtäisi ongelmia vain muualle, koska poliitikot taustaryhmineen ovat mestareita luomaan niitä.
Joskus puhuttiin aika paljon elämänlaatu-kysymyksistä ja laadukkaat ja esteettiset tavarat ja niiden tuottamisessa vaadittava merkityksellinen työ olisivat omiaan lisäämään elämänlaatua. Tämän tilalle nykypoliitikot ajavat vain lisää hikipajoja ja turhanpäiväisen roinan tuottamista maailmaan. Myös ruma ja heikkolaatuinen rakentaminen on osa tätä ongelmakenttää.
Ilmoita asiaton viesti
Toinen maailma saastutti enemmän, mutta tuotti vähemmän hyvinvointia, kuin ensimmäinen. ”Kolmannesta maailmasta” löytyvät nykyään maailman ylivoimaisesti eniten kuluttavat ja saastuttavat maat. Maailman rikkaimmat maat ovat kaikki virallisia kehitysmaita YK:ssa ja ilmastoneuvotteluissa, eivät ns. ensimmäisen tai toisen maailman jäseniä UNFCCC:ssä. Kehotan lukemaan esim. Katarin INDC:n ja ottamaan päästöjen valtavasta kasvusta ja tasosta selvää (muistaakseni Katar ei edes liittänyt tietoja päästöistään, historiallisista, nykyisistä ja tulevaisuudessa suunnitelluista, INDC:hensä). Maailman kehittynein maa Singapore on edelleen YK:ssa kehitysmaa. Esim. ilmastosopimus, otsonisopimus, monimuotoisuussopimus, aavikoitumissopimus.
”koko ilmastonmuutos on mitä suurimmassa määrin ensimmäisen maailman ongelma. Tai ainakin ensimmäisen maailman aiheuttama.”
Tilastot osoittavat väitteen kirjoittajan valehtelijaksi.
———————————–
Ensimmäinen, toinen ja kolmas maailma ovat käsitteinä olleet jo pitkään vanhentuneita, niiden käyttö pitää lopettaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta mitäs hittoa niillä rahoilla sitten tekee?”
—–
Jos ongelma on liian suuri kulutus, niin kysymykseesi on vain ja ainoastaan yksi järkevä vastaus: tuhoa ne. Se on ainoa tapa varmistaa, ettei niitä käytetä kulutukseen.
Voit kontrolloida vain omaa kulutustasi, et koskaan toisten kulutusta. Katsos, raha on kuin kyyhkynen; kun avaat häkin, menetät hallinnan. On täysin yhdentekevää mihin ylimääräiset rahasi laitat, koska kaikkein varmimmin kulutusta lisää yksinomaan juuri se, että siirrät nämä rahat toisten talouden toimijoiden käyttöön. Jos sijoitat, rahoitat toisten kulutusta. Jos ostat tuotteen, rahoitat toisten kulutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Rahan tuhoaminenkin on kiellettyä, varmaan juuri siksi.
Jos ne setelipaalit laittaisi vaikkapa Olkiluodon ydinjätteen loppusijoituspaikkaan. Silloin radioaktiivisuus estäisi niitä käyttämästä co2-päästöjen tuottamiseen, mutta toisaalta raha olisi vielä jäljellä.
Idea ei välttämättä ole paras mahdollinen. Se johtuu siitä, että tuollaisia ongelmia on aika harvalla ja silloinkin ne monesti ratkaistaan paikalle osuvien toimesta saman tien.
Ilmoita asiaton viesti
Onko rahan tuhoaminen kiellettyä, ei kai sentään?
Kulutuksen supistamiseen ei ole mitään yhtä helppoa, yksinkertaista ja tehokasta keinoa kuin rahan tuhoaminen. Jokainen voi aloittaa jo tänään.
Ilmoita asiaton viesti
Saattaa olla kyllä Suomessa sallittua. Joissakin muissa maissa on kovinkin rangaistavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässäpä siis Suomelle ja suomalaisille tilaisuus johtaa globaaleja ilmastonmuutostalkoojoukkoja edestä.
”Joukkoja on johdettava edestä.” – Adolf Ehrnrooth
Ilmoita asiaton viesti
”Olen kolmilapsisen perheen äiti”.
Saan sinkkuna suhailla lentokoneella TODELLA PALJON yltääkseni
ilmastonmuutoksen kannalta läheskään yhtä haitalliseen tulokseen.
Hieman tekopyhä kirjoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvisruoka on hyvä ajatus, ja kannatettava. Muuten vihreily kyllä omaa uskonnon piirteitä; tässä maailmassa on täysin yhdentekevää, millaisilla autoilla Suomessa ajellaan. Ylipäätään sillä ei ole mitään merkitystä, mitä Suomessa kulutetaan, tuli se mistä tahansa.Jos downsihtaamalla saa hyvän mielen, on siitä yksilölle hyötyä, muille ei.
Ilmoita asiaton viesti
Jos ostat rahoillasi kotimaista taidetta tai kannustat uutta cleantech-toimintaa, nekin lisäävät oravanpyörään kierroksia, ja taiteilija ehkä lähtee rahoillasi Thaimaahan lomailemaan.
Mitä suomalainen sitten voisi tehdä rahoillaan sellaista, mikä oikeasti auttaisi ilmastoa välittömästi, eikä vain toiveissa? Voisit ehkä ostaa tuottavan öljylähteen ja sitten laittaa tulpan sen suulle. Tuo on kuitenkin ehkä aika kallis ja vaivalloinen operaatio.
Kotimaassakin voi tehdä jotain vastaavaa, ja pienemmällä rahallakin. Voit ostaa metsää ja antaa sen sitoa hiiltä rauhassa ja kasvaa ikimetsäksi. Voit myös ostaa suopohjaista metsää, suota tai vanhoja turvetuotantoalueita, tukkia ojat, ja antaa sammalten jällen kasvaa turpeeksi hiiltä sitoen. Myös pellon ostaminen metsitystarkoituksiin olisi yksi vaihtoehto. Ja jos et halua itse noiden kohteiden kanssa vaivaa nähdä, voit lahjoittaa rahaa luonnonperintösäätiölle, joka hankii ikimetsiä suojeluun omissa nimissään.
Nuo siis ehdotuksina toimiksi, joilla yksityinen hieman rahaa omistava kansalainen voisi oikeasti ja välittömästi sitoa hiiltä ja suojella luontoa muutenkin. Nämä vaihtoehtona mallille, jossa lisätään talouden kierroksia uudella entistä aavistuksen vihertävämmällä kulutuksella, ja vain toivotaan, että vihreällä täplällä merkittyjen tavaroiden kulutus jotenkin epäsuorasti johtaisi myös kokonaiskulutuksen ja kokonaispäästöjen vähenemiseen.
Kysymys siis kuuluu, tehdäkö jotain varmasti hyödyllistä, vai syöttääkö rahaa talouden kierrosluvun kasvattamiseen sillä riskillä, että kierrosten kasvattaminen (ehkä vihrein tarkoituksin) johtaa myös ilmastolle haitallisten aktiviteettien kasvamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkihan sen tietää, että progressiivinen kulutusvero on ainut keino, millä saadaan edes jotain aikaiseksi. Elleivät politiikot ota sitä kalupakkiinsa, niin sitten kansa toteuttaa sen omilla tavoillaan.
Itseasiassa progressiivine kulutusvero ei kurista kenenkään elämisen tasoa. Todennäköisesti käy aivan päinvastoin.
Etenkin meille suomalaisille tuo soveltuisi mainiosti, koska emme itse juurikaan valmista haasteympyrässä olevia kulutustuotteita.
Ilmoita asiaton viesti
Kaisa Hernberg pohti sitä, mitä tavallinen kansalainen voisi tehdä ylimääräisillä rahoillaan. Tuohon kysymykseen vastaus on eri kuin koko valtakunnan parasta politiikkaa koskevaan kysymykseen.
Mielestäni oikean politiikan valitseminen Suomelle on kertaluokkaa omien varojen käyttöä tärkeämpi kysymys. Tuo on se ilmastonmuutoksen kannalta keskeisin päätöksenteon taso. Yksittäinen kansalainen voi äänestää oikein ja vaikuttaa muitakin reittejä päätöksentekoon. Lyhyesti minun suosikkipolitiikkani olisi hiilivero + hiilitullit.
Pitäisi löytää samanmielisten maiden joukko, joka on halukas vähentämään päästöjä konkreettisesti heti ensi viikosta alkaen. Jos EU ei halua tuolle linjalle lähteä, olisi hyvä koota joku toinen koalitio, joka lähtisi liikkeelle heti. Tuollainen koalitio toimisi esimerkkinä myös muille, ja saisi toivottavasti ohjattua uusia maita samoille todellisten leikkausten linjoille.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo ehdotukset ovat ihan käypiä lyhyellä tähtäyksellä. Mutta:
-Jos ostat metsää ja annat sen kasvaa ikimetsäksi, sen hiilensitomiskyky loppuu suunnilleen silloin, kun puuston keski-ikä ylittää 90 vuotta. Tuon jäjkeen siinä tapahtuva lahoaminen ja siitä erittyvä hiilidioksiidin määrä ylittää vanhan puuston hiilensitomismäärän. Luonto oli ohjelmoitu hoitamaan ongelman: Vanhassa metsässä oli niin paljon kuivunutta risua ym palavaa, että salamat sytyttivät metsäpaloja puhdistamaan maaston. Ja tuon jälkeen metsä taas sitoi hiilidioksiidia reippaasti, niinkuin kaikki uusi metsä.
1800-luvun alkupuolen kylien ulkopuolella näitä vanhoja palamattomia ikimetsiä ei ole.
Valitettavasti meidän yhteiskuntamme ei oikein suvaitse metsän uudistumiseen olennaisesti kuuluvia metsäpaloja, joten täytyy löytää muita keinoja.
Helpoin ja tehokkain tapa lisätä hiiloidioksiidin sitoutumista on ostaa vanhaa metsää (kuusi yli 80 v., mänty yli 100 vuotta Etelä-Suomessa), jonka hiilensitomiskapasiteetti on jo negatiivinen. Tee siellä päätehakkuu ja metsitä uudelleen. Siitä alkaa voimakas metsänkasvu, jolloin tuo maa-alue palaa hiilidioksiiidia sitovaksi metsäksi. Jonkin ajan kuluttua istutusalueella on vahva taimikko, jolloin on aika tehdä harvennus (10 v.). Siitä saa käsivarren vahvuista rankaa polttopuuksi ja toimenpiteen jälkeen alueella kasvu voimistuu ja hiilidioksiidia sitovan lehtivihreän määrä moninkertaistuu. Seuraava isompi toimenpide tulee, kun taimikko on n.30-40 vuotias. Silloin on aika tehdä harvennushakkuu. Tuloksena on iso määrä puutavaraa (läpimitta 15-30cm), jota voi käyttää energiapuuna, rakennuspuuna tai hieman kuitupuuna. Jälleen metsään tulee enemmän valoa ja vihreys sitoo enemmän hiiliidioksiidia. Seuraava vaihe on uusi harvennushakkuu 60-vuotiaalle metsälle. Silloin saadaan kuitupuuta ja tukkipuut saavat kasvutilaa ja lisää valoa. Jälleen hiilidioksiidin sitoutuminen lisääntyy.
Sitten kun metsän kasvu pysähtyy, noin 80-100 vuoden jälkeen on aika tehdä päätehakkuu ja aloittaa alusta.
Jos ei satu metsäpaloa.
Ilmoita asiaton viesti
> Jos ostat metsää ja annat sen kasvaa ikimetsäksi, sen hiilensitomiskyky loppuu suunnilleen silloin, kun puuston keski-ikä ylittää 90 vuotta.
Totta. Tämän jälkeen Kaisa Hernberg voi katsoa harrastavansa luonnonsuojelua vanhojen metsien suojelun kautta. Ilmastonsuojelumielessä kannattavinta olisi kai ostaa metsää, joka on hieman nuorempaa kuin tuo 90 vuotta.
En pidä metsänkasvatusta minään keskeisenä ilmastonmuutostaistelun työkaluna. Mainitsemani suoperäiset maat voivat olla parempi työkalu. Mutta järkevintä tietenkin olisi lopettaa fossiilisten polttamiinen. Yksityisille mainitsemani öljylähteen osto ja sulkeminen olisi toimiva kikka, mutta useimmille liian kallis ja hankala.
> Tee siellä päätehakkuu ja metsitä uudelleen.
Tuo toimisi ainakin jos kaadettu puu varastoitaisiin jonnekin lähellä olevaan kaivokseen.
Katson metsätalouteen liittyvän toiminnan olevan pääasiassa normaalia luonnon kiertokulkua, jolla ei ole pitkällä tähtäimellä mitään vaikutusta ilmaston hiilidioksiditasapainoon. Metsien ojittamisella voi jo olla, ja myös metsän käyttötavan muutoksella jonkin aikaa (jos vaikka kuitupuusta tehdään leluja hakkeen sijaan). Turvemailla turvekerroksen kasvaminen sitoo hiiltä.
Toistan tässäkin sen ajatuksen, että ilmastonmuutoksen torjunnassa ylivoimaisesti keskeisin tehtävä on lopettaa fossiilisten poltto. Nämä metsäkuviot ovat pääasiassa vain sijaistoimintoja, jotka voivat myös ikävästi viedä huomiota pois tuosta pääasiasta. Se ajatus, että metsien hakkuita ja polttamista vähennetään on älytön siinä mielessä, että olisi paljon järkevämtää jättää vastaava määrä fossiilisia polttamatta, ja jatkaa metsätaloutta kuten ennenkin (tai muiden luonnonsuojelutarpeiden viitoittamaan tyyliin).
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin: Hienoa, että olet siirtänyt puheet myös teoiksi. Pelkkiä julistajia kyllä on maa väärällään, aiheessa kuin aiheessa.
Varsinainen asiani oli seuraava. Tahtoisin bloggaajalta vastauksen kysymykseen:
Miksi ette aja samalla tarmolla muutosta sinne, missä muutoksen onnistumisella olisi mitattavissa/nähtävissä olevia vaikutuksia? Ilmastonmuutoksestakaan ei ole yksimielisyyttä vaikka väitetään, mutta merten muovijäte on aivan yksimielisesti todella iso ongelma. Tätäkin ongelmaa on lähdetty ratkomaan mehupillikieltoja suunnittelemalla, vaikka merten muovijätteestä 90 prosenttia on peräisin Aasiasta taikka Afrikasta. Tällä hyveellisellä ”näytetään hyvää esimerkkiä”-asenteella ei valitettavasti ratkaista yhtään ongelmaa. Sillä ostetaan vain hyvä omatunto kun voi sanoa ja ajatella, että itse ainakin yritin.
Ilmoita asiaton viesti
KUN maantiedon opettaja kertoo, että Suomen pisin joki Kemijoki laskee Rovaniemen ja Kemin kautta Perämereen, harva vastaa siihen: ”Ei mun mielestä.” Fakta on kiistaton. Maantieteilijät ovat asian tutkineet aikoja sitten.
Mutta kun maailman johtavat ilmastotutkijat ilmoittavat, että elämme tuhon partaalla, vastataan ilman minkäänlaista tieteellistä koulutusta, tai koulutusta ylipäätään: ”Se on kiinalaisten huijaus.” Tai: ”Ilmasto on lämmennyt ja kylmennyt kautta aikain.” Tai: ”Mitä sulla on sitä vastaan, että Suomeen saadaan pitkiä, kuumia kesiä?”
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005862160.html
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä. ilmastonmuutos tekee osan maapallosta paremmaksi paikaksi ja osan huonommaksi. Merten muovi ei paranna tilannetta missään päin maailmaa. Jos merten ekosysteemi romahtaa, me olemme yhtä kusessa kuin jos tulisi hiilidioksidiarmageddon suoraan Mannin villeimmistä visioista.
Tiesithän muuten, että auktoriteettiin vetoaminen on argumentaatiovirhe. Esitä mielummin tietosi: Millä matematiikalla ilmastotieteen 97 prosenttin konsensukseen pääsee? Kerrottu konsensus siis lienee väitteestä, että ihminen on suurin yksittäinen tekijä maapallon lämpötilakehitykselle.
Lisäys: Tiesithän muuten, että noista kehumistasi maailman johtavista ilmastotutkijoista monia syytetään asioista, joilla ei ole mitään tekemistä tieteellisen menetelmän eikä oikean tieteen kanssa? Onko sinulla tästä mitään sanottavaa
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisen mielipide on tärkeä ja huomioon otettava. Mikäli maailma rakentuisi vain ylioppilaslakin ja tohtorinhatun alle, niin taitaisimme elää melkoisen erikoista maailmaa.
Mielipide on aina kehittynyt jostakin, minkä on kokenut, nähnyt, lukenut ja lopuksi koplannut yhteen. Saattaa siitä löytyä se siemen, josta alkaa jonkun uuden kehitys.
Ilmoita asiaton viesti
Toki, mutta uskon ennnemmin lääkäriä joka kehottaa ottamaan rokotuksen kuin hopeavettä kauppaavaa humpuukimaakaria.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minäkin olen rokotususkovainen, mutta on moniaita lääketieteen ammattilaista, jotka ovat eri mieltä rokotteiden vaikutuksen kokonaiskuvasta.
Tiedä sitä, vaikka se hopea nostaisi immeisen datalinjojen nopeutta?
Ilmoita asiaton viesti
Tervo sanoi sen paremmin: ”Järkevä ihminen ei mieti, voiko häntä rokottaa. Kyllä voi. Se suojaa häntä. Siitä huolimatta riittää ihmisiä, jotka testaavat omaa maailmankatsomustaan lastensa hengellä ja terveydellä. Joittenkin mielestä myös ilmastonmuutoksen tosipohjan voi selvittää ihmiskokein. Ei tehdä mitään. Kyllä se sitten selviää.
JOKAISEN jalat kastuvat, kun jäätiköt sulavat. Planeetan kokoisissa vaikeuksissa ei tunneta saavutettuja etuja. Siitä huolimatta ennustan, että kolikoista riidellään vielä silloin, kun ei ole varmaa, kannattaako lähiaikojen almanakkoja painaa.
Mikä alkaa, myös loppuu. Kotiplaneettamme piti sammua siihen, kun aurinko polttaa Telluksen elinkelvottomaksi. Elämän lakkaaminen tällä kivipallolla ennen aikojaan ihmisen tyhmyyden ja ahneuden vuoksi todistaisi yhden seikan. Älyllistä elämää maailmankaikkeudessa ei edustanut ihminen.”
Ilmoita asiaton viesti
Se näkee, joka elää saa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hienoja valintoja ja muutoksia olet tehnyt.
”Mutta kuluttajakäyttäytymisen suhteen olen epäileväinen. Miten korottaa hintoja niin, etteivät köyhimmät joudu ahdinkoon, mutta hintojen nousu oikeasti sattuu meihin, joilla on ylimääräistä fyrkkaa aika paljon? ”
Ei tässä ongelmaa: jos miljardin sijasta tuotetaan puoli miljardia tuotetta X, myös tuottajapäässä hinnat nousevat.
Ilmoita asiaton viesti
Katso # 22.
Ilmoita asiaton viesti
Maksa velat pois. Kerää puskurirahastoa 100ke. Ala sijoittamaan rahaa sellaisiin yrityksiin joihin uskot, tai joiden suuntaa haluaisit muuttaa. Osta vaikka Yara Internationalia niin saat Soklin kaivosoikeudet takaisin, tai osta Vestas Windsystemsiä tuulivoimaksi, ja Maerskia laivoiksi, ja vaadi että laivat ja tuulivoima yhdistetään. Toisena vaihtoehtona voisi lahjoittaa rahaa esim. mulle, koska minulla ei ole koskaan ollut liikaa rahaa, mutta ideoita sitäkin enemmän.
Itse käyttäisin rahat varmaan politisointiin, koska maassamme on monta vikaa. Esimerkiksi yrityksille pitäisi olla yhtä kannattavaa antaa työntekijöilleen bussilippu, kuin mitä niille nyt on kannattavaa antaa autopaikka. Kännyköiden akunvaihtopalvelut ja muut huoltopalvelut saisivat olla halvempia, että ihmiset eivät osta uusia tavaroita, vaan suutaroivat ja korjaavat vanhoja. Matkavähennykset pitäisi poistaa. Kaupungin vuokra-asunnot pitäisi jakaa etäisyydellä työhönsä mukaan, mikä minimoi työmatkoja jne.
En siis jotenkin vaan käsitä, että rahaa voisi olla liikaa ellei ole miljonääri, koska aina voi olla kokopäiväinen kirjailija ja poliitikko, ja se vie rahaa se pelkkä syöminen.
Ilmoita asiaton viesti
”Voisiko siis kuluttajillekin säätää jonkinlaisen päästökaton? Voisimme vaikkapa suoraan kieltää autot, joiden päästöt ovat korkeammat kuin x hiilidioksidikiloa 100 kilometrillä. Kukaan ei nimittäin Suomessa oikeasti tarvitse autoa, joka kuluttaa hirveästi polttoainetta. ”
No emme voi. Varmaan kuluttaja, jonka tärkein rahti on lapsen harrastusvarusteet tai oma läppäri, pärjää varsin pienitehoisella autolla. Jos autolla sitten pitää oikeasti kuljettaa jotain raskasta tavaraa, vetää raskasta peräkärryä tai selvitä hankalissa maasto-olosuhteissa, niin tehoa ja varsinkin vääntöä tarvitaan. Tällä hetkellä sinnittelen autolla, jolla voi vetää 1500 kg jarrullista peräkärryä. Seuraavan autoni minimi vetomassa on 2000 kg. Todennäköisesti se on vielä järeämpi. Noita kuormia kun ei ihan nuhapumpuilla kiskota hankaliin kohteisiin. Kannattaa muistaa, ettei edes kaikki vihreät ole cityvihreitä.
Ilmoita asiaton viesti
Se onkin ankara, loputon ja resursseja vievä tuo ilmastonmuutoksen torjuntataistelu. Ilmasto kun muuttuu melkein kokonaan meistä riippumatta. Katsokaa hyvät ihmiset ilmastodataa menneiltä ajoilta, vaikkapa viimeiset 1 000 000 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos on ylimääräistä rahaa ja asuu vuokralla, kannattaa ostaa omistusasunto pääkaupunkiseudulta. Rahat menevät järkevällä tavalla säästöön hiilineutraalilla tavalla, mikäli omistusasunto ei muista syistä ole vuokra-asuntoa energiasyöpömpi.
Ilmoita asiaton viesti
MIeluiten uusi suuri hirsitalo, vanhalle tontille lisärakennukseksi. Pääkaupunkiseudulla käytetään tällä hetkellä liikaa betonia.
Ilmoita asiaton viesti
“Kolmen lapsen äiti”.
Hieman tekopyhä kirjoitus; saan suhata lentokoneella
melko paljon ympäri ämpäri, että pääsen ilmastonmuutoksen
kannalta yhtä epäekologiseen lopputulemaan…
Ilmoita asiaton viesti
Hieman tekopyhä kommentti. Kun lennät kerran Phuketiin, saa Kaisa niillä päästöillä kuljettaa lapsiaan ympäri Suomea 10 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän, että kyseessä on tabu, mutta ihmiset voisivat sentään olla rehellisiä asian suhteen. Vai etkö todella tiedä mistä puhut?
http://www.sciencemag.org/news/2017/07/best-way-re…
Ilmoita asiaton viesti
Meidän perheellä ei paljon ylimääräistä ole, mutta sen laitamme tyttöjen koulutukseen Afrikassa ja Aasiassa. Uskon, että ruohonjuuritasolta lähtee tämän maailman pelastaminen.
Ilmoita asiaton viesti