KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Pitääkö sähköauto ostaa heti huomenna?

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi joulukuussa raportin Liikenteen päästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Raportti on ehtinyt aiheuttaa paljon porua, koska siinä esitetään varsin jämäköitä toimenpiteitä kuten tiemaksuja kaupunkiseuduille, polttoaineverojen nostoa ja fossiilisten liikennepolttoaineiden myyntikieltoa vuodesta 2045 alkaen.

Jämäköitä toimia tarvitaan, sillä liikenteen päästöt pitää saada vähenemään, eikä siinä aiemmilla toimilla ole onnistuttu. Kuten LVM:n kansliapäällikkö Harri Pursiainen hyvin toteaa Savon Sanomien mielipidekirjoituksessaan: “Jos nyt jokin on epärealistista, niin ainakin se, että liikenne muuttuisi hiilettömäksi sen vaikuttamatta koko yhteiskuntaan ja moniin elinkeinoihin.”

Niin tästä raportista kuin liikennepolitiikasta yleisemminkin käytävään keskusteluun liittyy kuitenkin paljon turhaa panikointia ja virhekäsityksiä. “Ei minulla ole varaa ostaa sähköautoa”, on hyvin usein kuultu tuskan parahdus. “Ei syrjäseuduilla pärjää ilman autoa”, on toinen. Tässä muutama huomio autonomistajien hermojen rauhoittamiseksi:

1. Vuoteen 2045 on 26 vuotta aikaa. Se on aika monta vuotta. 26 vuodessa maailma muuttuisi joka tapauksessa tosi paljon. Mietipä, mitä itse puuhasit ja miltä ympärillä näytti 26 vuotta sitten, vuonna 1993. Niinpä. Nyt on kyse siitä, että pyritään ohjaamaan muutosta oikeaan suuntaan. Niillä ohjaavilla päätöksillä on tosi kiire. Mutta muutoksen toteuttaminen tapahtuu sitten rauhallisemmin ja vaiheittain.

2. Koska vuoteen 2045 on 26 vuotta aikaa, kaikkien polttomoottoriauton omistajien ei tarvitse heti huomenna vaihtaa ajopeliään sähköautoon. Suomalaisen auton keski-ikä on 12 vuotta, ja 26 vuodessa ajopelinsä ehtii kyllä vaihtamaan vähän rauhallisemmallakin tahdilla.

3. Sähköautot ovat nyt vielä kalliimpia kuin polttomoottoriautot. Siis nyt. Mutta autonvalmistajat kehittävät uusia malleja hihat kuumina. Esimerkiksi Wolksvagen ilmoitti tuovansa viimeiset polttomoottorimallitt markkinoille vuonna 2026 ja lanseeraavansa sitä ennen yli 20 sähköautomallia. Eri ennusteiden mukaan sähköautojen ostohinta laskee polttomoottoriautojen tasolle muutaman vuoden sisällä, ja elinkaarikustannus sitäkin nopeammin. Myös akkujen toimintasäde kasvaa koko ajan, joten on täysin realistista olettaa, että 2025 mennessä Suomenkin markkinoilla on edullisia pitkille matkoille soveltuvia sähköautoja.

4. Mitä pikemmin uusien sähköautojen määrä saadaan nousuun, sitä nopeammin saadaan markkinoille myös käytettyjä sähköautoja. Erityisesti kannustimia kannattaisi kohdentaa työsuhdeautoihin, sillä niissä on nopea kierto. Työsuhdeautojen nopea sähköistäminen toisi muutamassa vuodessa tarjolle runsaasti uudehkoja, hyväkuntoisia käytettyjä sähköautoja.

5. Jopa tällainen helsinkiläinen vihreä fillaristivegaani kyllä tajuaa, ettei haja-asutusalueilla kulje ratikoita eikä 40 kilometrin työmatkaa tavallisen ihmisen voimilla fillaroida. Paine autoilun hillitsemiseen onkin ennen kaikkea kaupungeissa, joissa ei yksinkertaisesti ole tilaa nykyisen kaltaiselle yksityisautoilulle. Kaupungeissa myös on riittävä asukastiheys ja asiakasmäärät joukkoliikenteelle ja liikkumispalveluille, ja riittävän lyhyet etäisyydet pyöräilemiseen. Syrjäseuduilla vastaavanlaista tilanahtautta ja toisaalta riittävää asukastiheyttä ei puolestaan ole. Siksi autoilun vähentämisen toimet kohdennetaan kaupunkeihin ja muualla oleellisempaa on autokannan uusiminen vähäpäästöiseksi. Myös haja-asutusalueilta kaupunkeihin töihin autoilevat hyötyvät sitä enemmän, mitä useampi kaupunkilainen kulkee jollakin muulla kuin henkilöautolla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Meillä ajetaan sähköautoilua kuin uskontoa. Kumartakaa sähköautoilun puoleen ja kaikki ongelmat poistuvat. Ei oteta kuuleviin korviin sitä, että sähköautoilu ei vähennä nykymuodossaan kokonaispäästöjä. Tietullit (vrt. sähkönsiirto) on Anne Bernerin märkä uni yksityistää tieosuuksia rahastusmielessä. Olen valmis siirtymään sähköautoiluun tai johonkin muuhun, kunhan niissä siirtymisissä on jotain järkeä. En myöskään pidä siitä, että meistä suomalaisista tehdään fariseuksia ilmastonmuutoksen suhteen ja "pakanat" saavat riekkua miten haluavat.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Hyvä muistaa, että myös sähköntuotannon päästöjä pyritään aktiivisesti ajamaan alas. Ja sekin on hyvä muistaa, että kaikkien raakaöljypohjaisten jakeiden kulutuksen täytyy laskea, jotta tuotanto laskee.

Liikenteen, kuten minkään muunkaan osa-alueen päästövähennyksiä ei saavuteta millään yksittäisellä hokkuspokkuskonstilla. Kaikkien polttomoottoriautojen korvaaminen jollakin muulla ei ratkaise ongelmaa, vaan tarvitaan laajempaa systeemistä muutosta. Minusta LVM:n raportissa on tavoitettu tämä hyvin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Ennen sanottiin, että jos tädillä on munat, niin se on setä.

Pysähtyvätkö saasteet rajoille? Nyt on keksitty ilmastonmuutoksen nimissä keino tehdä bisnestä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

#1:
"Meillä ajetaan sähköautoilua kuin uskontoa".
Ja asioiden analysointi ei kuulu uskontoon mutta anekauppa usein kuuluu.

Merkittävä osa autoilun päästöistä syntyy autotehtaalla. Sähköauton valmistaminen aiheuttaa enemmän päästöjä kuin polttomoottorikäyttöisen auton. Niinpä tein omilla ajomäärilläni pienen arvion. Jos hankin polttomoottorikäyttöisen auton sijasta sähköauton, minun täytyy ajaa sillä 12 vuotta että saisin katettua valmistuksessa syntyneiden päästöjen eron. Ja tällöin on oletettava, että sähköauton käyttämä sähkö tuotetaan kokonaan päästöttömästi. Uudella polttomoottorikäyttöisellä autolla joudun ajamaan suunnilleen 20 vuotta että saisin kompensoitua sen valmistuksessa syntyneet päästöt sen pienemmällä kulutuksella. On jokseenkin varmaa, että en tule elämään niin vanhaksi, että sähköauton hankinta olisi minun kohdallani ekologisesti peusteltua. Muita, hyviäkin, perusteita kyllä on olemassa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Niin, ja miten lasketaan vanhasta autosta luopuminen. Vanha autohan on joka tapauksessa jo hankittu, joten sen tuottamisen haitat ovat jo syntyneet. Uusia ei synny, jos autoa ei vaihda. Vanhasta autosta tuskin saadaan taottua uutta autoa ilman päästöjä. Pakottamalla uusiin "päästöttömämpiin" autoihin on kyllä joku laskukaava vinossa.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Tuskin helsinkiläisenä; edes vihreänäkään voit esittää sähköautovaatimuksiasi meille haja-asutusalueilla asuville (olen muuten entinen helsinkiläinen, Katajanokalta, tänne Myllykylään muutin kolmisenkymmentä vuotta sitten), ei toimi täällä. Meidän perhe ajelee biokaasuautolla, siis vähemmän ympäristökuormaa kuin sähköauto, elinkaari laskien. Kaasuauto toimii täällä ja toimisi paremminkin jos poliitikot edes vähänkään ymmärtäisivät kaasuautoilun päästöistä, edelleenkin koko elinkaari.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Biokaasu on tosiaan päästöjen näkökulmasta hyvä. Sillä on vain sama ongelma kuin kaikilla biopolttoaineilla: maailmassa ei riitä raaka-ainetta korvaamaan likimainkaan kaikkea fossiilista liikennepolttoainetta biolla. Siksi biopolttoaineet jäävät väkisinkin marginaaliratkaisuksi henkilöautoliikenteessä. Niitä on järkevämpää painottaa raskaassa maantieliikenteessä, laivaliikenteessä ja lentoliikenteessä, joissa ei vielä ole kovin kilpailukykyisiä muita ratkaisuja tarjolla.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Akkujen raaka-aineet (Ni, Co, Li) ovat kohtapuoleen kortilla. Katseet kääntyvät polttokennomoottoreihin, joiden vety tuotetaan fuusioon perustuvalla ydinvoimalla.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Juu, nykyisenkaltaisten akkujen suhteen on juuri näin. Toki maailmalla on käynnissä monenlaista kehitystyötä litiumakkujen korvaamiseksi.

Itse olen aika skeptinen vedyn mahdollisuuksista liikennepolttoaineena sen varastoinnin vaikeuden ja räjähdysherkkyyden vuoksi.

Sivuhuomiona: vedyllä on kiinnostavia mahdollisuulsia teollisuuden prosesseissa, esim. teräksen tuotannossa. Siellä suunnalla ollaan erityisen kiinnostuneita hyödyntämään tuulivoiman aikaansaamaa hintavolatiliteettia – kun tuulee ns. liikaa, sähkön hinta painuu alas, jopa negatiiviseksi. Silloin on hyvä ajankohta tuottaa prosessiraaka-ainetta, kuten vetyä.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Hyvä toki muistaa, että myös sähköntuotannon päästöjä pyritään koko ajan vähentämään.

Käyttäjän MikkoRaatikainen1 kuva
Mikko Raatikainen

8.

Kyllä... kyllä.

Kaikkea yritetään ja touhuillaan.

Nyt onkin kyse siitä missä NYT onnistutaan.
Nyt tilanne on tämä.

Tulevaisuudessa se saattaa olla jotain muuta.

Mutta tässä tilanteessa sähköauton osto ei välttämättä ole ympäristöteko, mutta saa sillä hyvän mielen ja omantunnon.

Tulevaisuudessa se voi olla jopa ympäristötekokin.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Niin, miten sitä oikeastaan vähennetään; ydinvoimallako.

Käyttäjän KaisaHernberg kuva
Kaisa Hernberg

Niin sähköntuotannon päästöjäkö? Suomen olosuhteissa ennen kaikkea tuulivoimalla ja ydinvoimalla. Toki sähköntuotannon osalta olemme osa pohjoismaisia yhteismarkkinoita, joten myös mm. Norjan vesivoimalla ja Ruotsin tuulivoimalla on osuutta asiaan.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kun OL3 käynnistyy, Suomen sähköntuotannosta ja yli 90% on co2-vapaata. Sen lopunkin leikkaaminen vain ideologisista syistä johtaa huonoihin toimenpiteisiin, kuten esim. Helenin hiilivoimaloiden kohdalla nähdään.

Ei fossiilista perusvoimatuotannon kapasiteettia korvata tuulivoimalla, ei missään.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Ydinvoimako päästötöntä? Oletkos koskaan katsellut kuvia ja lukenut uutisia uraanikaivosalueilta?
Edelleenkin ratkaisematta ydinvoiman lopputuotteiden sijoitus.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #31

En väittänyt että uraanikaivokset eivät olisi ympäristöhaitallisia. Sitä on myös tuulivoimaloissa käytettävä betoni ja harvinaiset maametallit yms yms. Päästötöntä energialähdettä ei ole olemassakaan.

Suomessa on kyllä ratkaistu ydinjätteen loppusijoitus.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

VW ei varsin todennäköisesti ole lopettamassa polttomoottoriautojen tuotantoa. Se tullee tekemään ns Volvot/Porschet, eli rakentaa päästömittaus- ja imagosyistä autoja joissa on polttomoottorin lisäksi pieni akku ja sähkömoottori. Niillä mittaussyklin päästöt saadaan hyvinkin alas, joskin todellinen kulutus voi pompsahtaa melko korkeaksi kun akku on lähinnä pelkkää lisäkuormaa hiihtolomareissulla.

Silloin vuonna 2026 pelkällä polttomoottorilla kulkevien autojen tuotanto tai ainakin kehitystyö voidaan sanoa lopetettavan, vaikka polttomoottorien käyttöä ei lopetetakaan.

Jos muutoksia tehtäisiin, ne koskisivat myös muita konsernin merkkejä, esim Audi, Seat ja Skoda.

Todellisten muutosten aikaansaamiseksi autoja pitäisi alkaa tehdä myös 1-, 2- tai 3-paikkaisina nykyisten 5-paikkasen sijasta ja niille pitäisi määrätä maksimimassa (siis pienempi kuin nykyinen 3500 kg). Silloin valmistuksen ja käytönaikaiset päästöt saataisiin hyvin alhaisiksi, oli käyttövoima mikä tahansa. Nykyinen trendi on täysin päinvastainen: autojen massa ja koko kasvavat vuosi vuodelta. Uusimmat sähköautot alkavat jo hätyytellä kokonaismassallaan kuorma-autokortin painorajaa (esim Audi e-tron tai Tesla X).

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Suomeen on ensin rakennettava koko maan kattava pikalatausasemien verkosto kaikkialle.
Kukaan ei matkalla odota koko päivää tavallista latautumista.
Pelkkä kaupunkiajo on asia erikseen.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Sähköautot ovat tietenkin tulevaisuuden toivo, mutta niiden rajoitukset ja ongelmat ovat todellisia monille autoilijoille vielä pitkälti tulevaisuuteen. Usein nyt vain tarvitaan pidempää kantamaa kuin 500 km. Suomessa se kantama voi jäädä talvella huomattavastikin lyhyemmäksi, kun pakkasella akkujen kapasiteetti laskee.

26 vuotta? Itsekin päätin jo yli 25 vuotta sitten, että seuraava autoni on sähköauto. Ajattelin, että ostaisin seuraavan ehkä 10 vuodessa ja silloin minulla olisi varaa uuteen autoon, sanotaan vaikka 15 tonnia. Nykyhinnoilla siihen ei kuitenkaan ole juuri mahdollisuuksia. Hintojen lasku voi kestää kauemmin kuin on odotettu, varsinkin jos akkujen raaka-aineet alkavat ehtyä.

Sitten vielä se, että polttomottoriautojen elinkaari on pitkä, ainakin 15 vuotta. Sähköautojen elinkaaresta ei vielä ole juuri kokemuksia 5 vuoden jälkeen. Uudet akustot voivat maksaa leijonanosan uuden auton hinnasta. Lisäksi autojen tietotekniikka vanhenee nykyään huomattavasti nopeammin kuin aiemmin.

Ehkä toiset 26 vuotta riittää. En silti pidättelisi hengitystäni sitä aikaa.

Käyttäjän ppauto kuva
Janne Pirinen

Puheet on puheita. Käytännössä hallitus juuri joulukuun alussa tiputti 250 g/km päästävän luxusmaasturin veroa kymppitonnilla.

Kannatan Jussi Linjaman ajatusta pienemmistä autoista. Todellisten, huomattavien verohelpotusten suuntaamista EU-tasolla vaikkapa alle 750 kg painaviin autoihin tulisi pohtia.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Volkkari on itsekin rakentanut tuollaisen "1 litran" auton. Paino menee hiukan pitkäksi, se on 795 kg. Yksittäiskappaleilla myös hinta on täysin kestämätön. Sitten kun niitä aletaan ämpärimuovista tai peltirullista suuria sarjoja tekemään, hintaan vaikuttaa eniten materiaalikustannus, mikä on kevyillä autoilla tietysti pienempi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Volkswagen_1-litre_c...

Sinänsä joku 750 kg pitäisi olla helppo maali. Esimerkiksi varsin suorituskykyinen auto vuodelta 1958, Lotus Elite, painoi 503 kg. Nykytekniikalla nykyisillä materiaaleilla sen voisi tehdä paljon kevyemmäksi, jolloin jäisi satoja kiloja tilaa turva- ja mukavuusvarusteillekin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Lotus_Elite

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Ehkä 30 vuoden kuluttua maailma on toisenlainen, kuin nyt ja silloin tajutaan että ilmastopolitiikka / Ideologia oli ihmiskunnan suurin vitsi ja puhallus.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Itse olen vihreäksi varsin monipuolinen autonkäyttäjä. Keskusteluissa pitäisi aina muistaa, että erilaisiin tarpeisiin kannattaa hyödyntää erilaisia ratkaisuja. Ympäristöystävällisiin toimintamalleihin pääsee helposti ilman sähköautoja tai joukkoliikenteen käyttämistäkin. Omat ratkaisut ovat biokaasu ja Nesteen MY diesel. Sähköauto ei ole hassumpi laite jos sillä voi kattaa valtaosan omasta auton käytöstään. Annetaan tässäkin kaikkien kukkien kukkia ja tehdään itselle parhaiten soveltuvat ratkaisut mahdollisimman ympäristötietoisesti.

Jos yhteiskunnan pitäisi johonkin liikenteen päästöissä puuttua, niin lomalentojen erityisen rajuun karsimiseen. Toiminnan painopiste sinne, missä on suurin vaikutus ja vähäisin haitta.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

" fossiilisten liikennepolttoaineiden myyntikieltoa vuodesta 2045 alkaen."

Eihän tuollaisessa ole mitään järkeä. Käytössä on kuitenkin miljoonia muitakin laitteit ja kulkuneuvoja jotka käyttävät ko. polttoaineita. Ja sitä paitsi 25 vuodessa tekniikka on kehittynyt niin, ettei autoja tarvitse seinästä ladata (paitsi tämän sukupolven autot).

Käyttäjän tapiomakelainen kuva
Tapio Mäkeläinen

Onpas näitä vihreitä sähkö- ja liikenne-experttejä nyt noussut joka kulmalta.
On keksitty päästötön iki-liikkuja: sähköauto. Sähkö tulee tepselistä ja sitten huristellaan. Meidän sähköstä tulee muuten pakkasen kiristyessä neljännes ulkomailta.
Vaihdan kohta autoa ja todennäköisesti ostan uuden Ford Focuksen 3 pyttyisellä bensa koneella.pintakaasulla ajettaessa pötpöttää 2 pytyllä. Luulenpa että omat päästöni ovat silloin suuremmat kuin auton.
Polttomoottorien polttoaineet kehittyvät koko ajan nekin. Tässä Suomi kulkee tekniikan kärjessä paitsi Nesteen, St1 ja VTT:n niin monien laitevalmistajien kärjellä.
Raskas liikenne ajaa dieselillä vielä vuosikymmeniä.
Kun luki Hesarin autopalstaa tänään niin tuntui kuin Vihreän langan ja HS toimitukset olisivat yhdistyneet. Meille aikuisille, kymmeniä vuosia ajaneille puhutaan lapsenkielellä kuin vajaaälyisille.
Vihreiden logiikasta saa hyvän kuvan fanaattisesta sekä ydinvoiman että jätteenpolton vastustamisesta. Nyt kelpaa mutta 20 v oltiin anaalioppositiossa. Ruotsissa polttolaitoksia on 33 mutta meillä vai 8. Kiitos.
Kohta on vaalit ja äänestämällä voi vaikuttaa muuttuuko maa ilmastopolitiikkaa keppihevosena käyttävien Kehä 1 Insider vähemmistöjen diktatuuriksi vai ei. Hävittäjiäkään ei tarvita kun Pekka, Ozan, Li ja Paavo laulaa rajoilla The war is over and we shall ovarcome!
Terkuin takana 1,5 milj km.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

”Meidän sähköstä tulee muuten pakkasen kiristyessä neljännes ulkomailta.”
Polttomoottoriautojen käyttövoimasta kutakuinkin 100% ostetaan Venäjältä, mutta tämä ei tunnu häiritsevän lainkaan sähköntuonnista itkeviä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No pitää tehä , valmistaa sähköauto sillai, että päästöt oisi pieniä. Energialla yleensä tehään muutos ja samalla päästöt. Työtä ei voi tehä ilman energiaa

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Olisi mielenkiintoista saada viite niihin laskelmiin, jotka osoittavat että sähköautojen hinnat laskevat polttomoottoriautojen tasolle muutamassa vuodessa.
Samoin kyse ei ole pelkistä autoista vaan riittävän jakeluinfran rakentamisesta, jonka viheruskovaisuuden perusteella epäilen lankeavan veronmalsajien vastuulle.

Luja usko ei pysty luonnonlakeihin.
Neste kun on kokoonpuristumatonta ja energiatiheydeltään kertaluokkia parempaa kuin akkusähkö.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-03-22...

Tuo on melko tuore juttu arvostetusta lähteestä. Nähtävästi tuostakin puuttuu norjalaisen mallin vaikutukset auton hintoihin. Siellä kun VW Golf polttomoottorilla on verotuksen takia jo kalliimpi kuin e-Golf. Tämä käytäntö ja käryautojen käyttörajoitukset kun iskevät 2020-luvun alkupuolella, niin eiköhän ala tapahtua. Ja saas nähdä, kummat ehtivät tuoda kunnolla markkinoille kiinnostavaa tuotetta, kiinalaiset autovalmistajat vai VW ja muut kankeat jätit.

Nesteen kokoonpuristumattomuudella ei nyt ole mitään tekemistä liikenteen tulevaisuuden kanssa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ei se ainakaan ole omiaan lisäämään myyntiä, jos asiakkaalle kerrotaan, että sama tuote maksaisi muutaman vuoden päästä 20 000 euroa vähemmän (esim e-golf vs tavallinen).

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Malliston kehittymisen odottaminen tai jonkun tietyn sähköauton ilmestyminen saataville on toistaiseksi yleisin sähköautoilun muoto. Eli auton vaihtoa lykätään. Tyypillisimmin tämä on näkynyt Teslan Model 3:n odottelussa. Sitä ennen bufferia kasvatti uusi Leaf, seuraavana ehkä se odoteltava onkin VWn I.D. Neo, se 2020 luvattu 20-30k€ gamechanger.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Sähköautoilun verotus on vielä lapsenkengissä, toinen joka tuntuu aina vain unohtuvan ettei ne latauspaikat ilmaiseksi ilmesty kun sähköauton hankkii.
Mitä viimeksi kuullut että tuota sähköauton latausta itsessään aletaan verottamaan, summa taisi olla 30€/kk, dieselin tyyppinen käyttövoimavero.

Mitä ei myöskään tiedetä millainen on sähköauton kesto, blogissakin oletetaan että nehän kestää aivan kuin nykyiset autotkin. Akun kesto taitaa olla maksimissaan 5 vuotta enne kuin se pitää vaihtaa uuteen, miten sähkömoottorit kestää vaikka 50 tuhatta kilometriä vuodessa ajavalla yrityspomolla, jolle blogisti meinaa tukea sähköauton hankintaa jotta saataisiin markkinoille edullisempia sähköautoja.

Ensirekisteröintejä oli vuonna 2017 118583 kpl, Suomen autokanta reilu 2,6 miljoonaa henkilöautoa, eli 26 vuoden aikana tästä hetkestä lähtien koko automyynti pitäsi muuttua täysin sähköautomyynniksi jotta tavoite olisi realistinen. Toinen tapa olisi saada sähköautojen hinta niin matalaksi että tuo myynti olisi paljon korkeampi. Kumpikin taitaa olla utopiaa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

”Mitä viimeksi kuullut että tuota sähköauton latausta itsessään aletaan verottamaan, summa taisi olla 30€/kk, dieselin tyyppinen käyttövoimavero.”

Työnantajan tarjoaman latausmahdollisuuden verotusarvo on 30€/kk. Eikä se ole sama kuin kuukausittain maksamasi hinta -ymmärrätkö näiden verotettavien palkanlisien laskutavan? Sähköautoista muuten maksetaan käyttövoimaveroa vuosittain, se on vähän päälle satasen verran.

Voimalinjana sähköinen tekniikka on kestävämpi, luotettavampi ja yksinkertaisempi (eli vähemmän hajoavia osia) kuin kaikenmaailman FSIt ja DSGt. Akuille annetaan 8 vuoden takuita. Maailmalta tähän saakka kertyneet kokemukset (Leafit ja Teslat takseina) kertovat, että akkujen kesto vuosien jälkeen on varsin hyvä, muutaman prosentin alenemia kapasiteetissa vain. Äskettäin näin Leafin akun vaihdolle jonkun hinnan, kolmisen tonnia. Mitäs isommat moottorin ja vahteiston rempat polttomoottoriautoissa maksavat?

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Noihan tuo taisi olla, kuuntelin radiota sivukorvalla.

Veikkaisin että kun 3 tonnin huolto tulee eteen niin monella se jää teettämättä, toki on eri asia että tuolla sitten taas pääsee vuosia eteenpäin.

Jos sähköautoilla on tarkoitus ajaa heikompituloiset vielä kehnompaan tilanteeseen, niin siltä se näyttää, monen työmahdollisuudet kutistuvat kun sitä työpaikkaa ei ole tarjolla kuin 20-50km päässä ja palkka on niin pieni ettei sähköautoon ole varaa, julkiset kulkevat todella huonosti tai ei lainkaan, siihen vielä ettei julkiset kulje niin että pääset työaikaan paikalle.

Suurin osa suomalaisista on auton varassa jotta kykenee olemaan tuottava yhteiskunnan jäsen, tämä on omasta mielestä sähköautoilun isoin sudenkuoppa.

Käyttäjän ArtturiHard kuva
Artturi Hård

Siinä vaiheessa kun sähköautolla voi ajaa etelästä Kilpisjärvellä yhdellä latauksella, niin ostan heti, jos hinta on 40-50k. Jos tuo ei onnistu, niin niin kauan ajan dieselillä, vaikka kaupunkivihreät, luontoa telkkarin kautta katsovat opettajat kitisisivät mitä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Nazipolizein päässähän on tilaa, niin ei tarvitse pissataukoakaan pitää, kun dieselautoilee etelästä Kilpisjärvelle pysähtymättä. Hieno homma.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

On se vaan fakta, että jatkuvasti kun tässä maassa puhutaan liikenteen ilmastomuutoksesta , niin keskitytään vain ja ainoastaan liikenteen päästöjen 60% osuuteen.

Tarkoittaa että 40% osuuteen (raskas liikenne) ja sen loogisia ratkaisuja ei etsitä eikä niistä keskustella ; esim. siten kuten viimeeksi mm. IEO syksyllä julkaistussa Suomi raportissaan esitti:

etsitään mahdollisuutta tehokkaimpiin kuljetustapoihin.

Raskaan liikenteen osuudella sitä etsimistä ei ole vielä suuressa mittakaavassa aloitettu .

Etsiminen tarkoittaisi, että aloitettaisiin tutkiminen ja keskustelu siitä mitä tarkoittaa se, että etsitään maantieliikenteelle tehokkaampia tapoja.

Nyt kuljetamme noin 80% kaikesta tavaraliikenteestä kotimaassa rekoilla.

Eu edellyttää omassa liikennestrategiassa että keskipitkillä(ja siitä pidemmillä) matkoilla

(määritelmät : Lyhyt, keskipitkä, pitkä ja ylipitkä = 0-150km; 151-299; 300-999 ja yli 1000km )

50% siirretään raide ja vesiliikenteeseen vuoteen 2050 mennessä.

Ja meillä lyhyillä matkoilla kuljetetaan vain noin 33 % liikenne suoritteesta ja loput matkoilla, joista tulisi siirtää vähintään 50 % raiteille /ja tai vesiliikenteeseen.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

26 vuotta on tosiaan pitkä aika, ja sinä aikana liikennesuoritekin voi pudota alas, jolloin ongelma ratkeaa luonnollisella tavalla. Tulevaisuus ei välttämättä ole sillä tavalla ruusuinen, että kaikki säilyisi samana, tiet täynnä joulunpunaisia perävaloja ja ruoka kuljetettuna jääkaappiin risteilyttämällä se koko Suomen tai joskus puolen maapalloa ympäri.

nico nyman

Hmm minä muistan että kun koitti vuosi 2000 niin ennustettiin että autot kulkee ydinvoimalla ja lentää vuonna 2020... Ei oo lentäviä autoja näkynyt eikä varmaa näykkään seuraavaan 100 vuoteen joten en usko että 26 vuodessa suomesta saadaan polttomoottorittomien autojen kehto... 50v olis ehk todellisempi arvio..

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Autoliiton laskelmien mukaan polttoainekustannukset ovat noin 25-30% auton käytön kokonaiskustannuksista, kun mukaan otetaan kaikki mahdolliset verot, pääomakulut, vakuutukset, huollot, pysäköinnit, jne. Vaikka käyttäjä saisi sähkön ilmaisesti taikaseinästä, niin korkeintaan tämän verran hän voisi säästää, ellei auton hankintaa tuettaisi veronmaksajien rahoilla. Valitettavasti se sähkö ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan sen hinnalla on taipumus kasvaa jopa muita kustannuksia nopeammin, varsinkin jos kulutus ja tehon tarve kasvaa sähköautoilun lisääntyessä. Ympäristön kokonaisrasitus voi myös kasvaa, vaikka hiilijalanjälki mahdollisesti vähän pienentyisikin.

Sähköinsinöörinä pidän sähköä luonnollisesti hienona asiana helpon siirrettävyytensä ja säädettävyytensä takia, mutta nykyisestä digitaalisten ja analogisten mobiililaitteiden buumista hyötyvät lähinnä vain paristo- ja akkutehtailijat.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Valitettavasti se sähkö ei kuitenkaan ole ilmaista, vaan sen hinnalla on taipumus kasvaa jopa muita kustannuksia nopeammin, varsinkin jos kulutus ja tehon tarve kasvaa sähköautoilun lisääntyessä."

https://www.helen.fi/sahko/taloyhtiot/sahkoautojen...

Esimerkki latauksen hinnoista :

"Esterinportti (Pasila) Keskinopea (22 kW) 15c/kWh + 2€/h"

Eli tunnin latauksen hinnaksi tulee 1h x 22kW x 15c/kWh + 2€ = 5,3€

Akkuun saadaan käsittääkseni vajaat 20 kWh , jolla ajettaneen noin 100km.

Eli ajelun hinnaksi tulee 5,3€/100km.

Edit : Se siitä sähköauton käytön edullisuudesta :
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/20180717220...

Toimituksen poiminnat