*

KaisaHernberg Maailman pelastaminen on loistava bisnes

Kaikki blogit puheenaiheesta Hintakilpailukyky

Puntarissa KIKY

Uusin keittiökalusteeni 2015 ja tilasin Siemensin liesituulettimen, induktiotason, mikroaaltouunin ja vähän muuta pientä Saksasta ja Itävallasta pihalle toimitettuina. Hintaetu yli 900,00 € "halvimpiin" suomalaisiin myyjiin verrattuna, eikä tarvinnut noutaa omalla autolla.

Viime kesänä ostin Hitachin poravasaran Saksasta perille toimitettuna hintaan 359,00 €. Vastaava kone maksaa Suomessa 547,00 noudettuna.

Kilpailukyky – jälleen kerran

Vihreät julkisti taannoin Vihreä yritystukiremontti -linjapaperin, jota olin itsekin mukana kirjoittamassa Vihreiden Yrittäjien puheenjohtajan ominaisuudessa. Esittämämme viiden kohdan ohjelman tavoitteena on parantaa yritystukien osumatarkuutta ja vaikuttavuutta ja luoda paremmat edellytykset pk-yritysten kasvulle ja menestykselle.

Miksi pelkkä hintakilpailukyky ei riitä

Satuin eilen samaan baaripöytään kansanedustaja Juhana Vartiaisen kanssa. Juttelimme lyhyesti kilpailukyvystä. Vartiainen painotti hintakilpailukyvyn merkitystä – vaikka tuote olisi kuinka hyvä, ei sitä osteta, jos hintaa on kolminkertaisesti liikaa.

Vartiainen on tietenkin tässä aivan oikeassa. Näkemys kuitenkin muodostuu ongelmalliseksi, jos se nähdään ainoana tai tärkeimpänä totuutena kilpailukyvystä. Valitettavasti suomalaisessa talouspolitiikassa juuri tällainen ajattelu on vallalla.

Englannin keskuspankin ex-johtaja: Euroalue on tuhoon tuomittu

Englannin keskuspankin ex-johtaja: Euroalue on tuhoon tuomittu...

Turun Sanomat kertoo HS:iin tukeutuen: tänään pe 3.6.2016 klo 7:2o;

”HS: Kärkiekonomisti varoittaa euroalueen tuhosta”

ja jatkaa;

”Euroalueen kriisiä paraatipaikalta seurannut ekonomisti Mervyn King varoittaa, että euroalue on tuhoon tuomittu, ellei se muutu.

Kilpailukyky hukassa - vienti Saksaan +70 %

Mihin nykyään pitäisi uskoa? Politiikka on täynnä mielikuvia ja sitä enemmän taitaa niitä olla poliittisessa keskustelussa. Suomen vienti vetää hyvin siellä missä ei pitäisi.

 

Pienituloiset tyrmäsivät yhteiskuntasopimuksen

Sadat tuhannet palkansaajat ovat hylänneet järjestöjensä suulla kilpailukykysopimuksen. Ay-liikkeen jäsenistöstä enemmistö on töissä, joten sopimuksen pyrkimys työttömien nostamiseksi palkansaajiksi ei kaikkia kiinnostanut. Se on osin ymmärrettävää. Pienituloisilla palkansaajilla on jo valmiiksi tiukkaa taloutensa kanssa, joten solidaarisuus työttömille on niukkaa. Ay-liike kykenee ajamaan palkansaajien etua, muttei työttömien, olivat jäseniä tai eivät. Yhtenä koko prosessia kahlitsevana raja-aitana saattavat olla elämisen kustannukset.

Yrittäjä haluatko oikeasti paikallisen sopimisen lisäämistä?

Olen kuunnellut oikeiston poliitikkoja ja yrittäjien etujärjestöjä herkällä korvalla, koskien sitä miten he markkinoivat paikallista sopimista eturyhmilleen.

Täytyy sanoa, että olen todella huolissani näistä puheista ja ihmettelen, kenen etujen puolesta nämä tahot puheitaan pitävät.

Tehdään kyselyjä ja luodaan mielikuvaa, että paikallinen sopiminen lisää kilpailukykyä. Tämä on täyttä harhautusta ja paikallinen sopiminen lisää työttömyyttä, konkursseja ja vähentää kauppaa.

Suomen heikkoon taloudelliseen tilaan syylliset löydetty

Suomessa liikkeenjohdon tiedetään epäonnistuneen tehtävässään. Tämän päivän Hesari tietää kertoa Nokian epäonnistumisen syyt olevan liikkeenjohdollisia.

​Hesari pääkirjoituksessaan vihdoin tuo esille asian, josta ns. kansa on tietänyt, Nokian työntekijät ovat olleet tietoisia, ettei innovointi yrityksen sisällä johtanut enää menestykseen. Kilpailijat nappasivat ideat omiin tuotteisiinsa jne.

5 prosenttia vai 5 prosenttiyksikköä?

Halltus ja EK vaativat edelleen yksikkötyökustannusten alentamista 5 %:lla palkkakustannuksia laskemalla, vaikka puhuvatkin välillä 5 %:n kilpailukykyloikasta tai 5 %:n tuottavuusloikasta. Nythän on kuitenkin niin, että 5 %:n kilpailukykyloikkaan tarvitaan 5 %-yksikön yksikkötyökustannusten alennusta, joten voi kysyä kumpaa he oikein tarkoittavat. Näillä kahdella on merkittävä ero, sillä 5 %:iin päästään 5 %:n palkanalennuksella mutta 5 %-yksikköön tarvitaan noin 10-25 %:n palkanalennus toimialasta riippuen.

Miksi Tilastokeskus salaa tietoa?

Tilastokeskus julkaisee valtavan määrän taulukoita ja käyrästöjä Suomen taloudesta, mutta valtaosa näistä perustuu erilaisiin indeksisarjoihin, joissa tarkasteltavan suureen arvo jonakin vuonna on asetettu indeksin arvoon 100. Koskaan ei kerrota tärkeintä tietoa eli mitä todellista arvoa tämä vastaa, vaikka se olisi hyvin helppo liittää mukaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä